Olihan kaksiviikkoinen seikkailu Kuhmossa ja kamarimusiikin parissa! Muistoja ja ajatuksia festivaalista pulpahtelee jatkuvasti mieleen ja hieman haikeuttakin on mukana! Kulunut aika meni kuin silmänräpäyksessä ja sen silmänräpäyksen aikana mukaan kertyi tuhansia muistoja.

 

Mitä kaikkea sainkaan tämän kahden viikon aikana? Tykkään listata asioita, joten tässä olisi listattuna näin kahden päivän jälkeen festivaalin loppumisesta päällimmäiseksi  heränneet asiat Kuhmon Kamarimusiikista vuodelta 2023.

Kaksi viikkoa konsertteja, kauniita auringonlaskuja, kaatosadettakin, kavereita, kiirettä, kirjoittamista, kommelluksia, kohtaamisia, Kuhmo-leivoksia, kupittain kahvia, kuvaamista, kylmiä väreitä, kysyttävää..

Inspiroitua ja innostua. Huomasin usein toistavani sanaa “inspiroivaa” esimerkiksi Salakamarin aamunavauksissa. Erilaisten konserttien kuuleminen antoi oppia ymmärtämään musiikista uusista näkökulmista. Jopa yhden konsertin sisällä oli mahdollista kuulla teoksia 1600-luvulta aina tähän päivään asti genrerajoista piittaamatta. Miten mahtavaa (!), sillä kaksiviikkoinen antoi mahdollisuudet ymmärtää musiikkia uusista näkökulmista genrerajattomasti. Tästä suuret kiitokset taiteellisille johtajille!

Improvisointia. Taito, jonka olemassaolon näki konkreettisesti kahden viikon aikana niin muusikoiden esityksissä kuin myös toisinaan kollegoiden työskentelyn aikana. Mieleenpainuvimpana esimerkkinä Erik Bosgraafin, Tami Pohjolan ja Gareth Lubben “Dead Mosquitos in Kuhmo Bar” -improvisaatio kotikonsertissa, jossa taiteilijat loivat improvisoiden hyvinkin nimeä mukailevan ja kuvastavan simulaation olohuoneeseen. Kaksi viikkoa osoittivat improvisoinnin tärkeyden omassakin roolissa: välillä voi olla hyvä
antaa mahdollisuuksia improvisoituihin ratkaisuihin sisällöntuotannollisessa työssä, kuten lähteä yllättäen kuvaamaan kyseistä konserttia ilman sen suurempia etukäteissuunnitelmia. Konsertista kuvattu video on nähtävissä Kuhmon Kamarimusiikin Facebookista ja Instagramista.

T
utustua festivaaliin, kaupunkiin, kollegoihin, taiteilijoihin ja festivaalilla vieraileviin musiikin ystäviin. Kuulin ja pääsin mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin. Olen todella kiitollinen jaetuista näkemyksistä, ystävällisyydestä sekä myös palautteesta festivaalin aikana!

Oppia. Hieman käsi kädessä kulkien edeltävien tutustumiseen liittyvien lainalaisuuksien kanssa. Oppia niin musiikista kuin musiikin ulkopuolisista ilmiöistä. Oppia Kuhmon Kamarimusiikin historiasta, jota oli mielekästä kuunnella ja heijastella sitä tämänhetkiseen festivaaliin.  

Salakamarin aamunavauksia. Yhteislaulut Ilona Korhosen kanssa. Kaari Martinin korkojen kopina Ismo Eskelisen säestämänä. Osmo Tapio Räihälän kuvaukset tulevan päivän ohjelmasta. Ja kymmenittäin muita upeita muistoja! Upeat dialogit taiteilijoiden ja yleisön välillä. Oli todella suuri ilo olla mukana järjestämässä näitä tilaisuuksia!

Summattuna siis äärimmäisen paljon hetkiä, joita muistella talven pimeimpinä tunteina. Erilaisia kesäpäiviä, konsertteja ja kohtaamisia! 

Suurella kiitollisuudella muistelen kahta edeltävää viikkoa! Ja kiitos kuuluu teille jokaiselle, jotka olitte matkassa mukana tavalla tai toisella!

Erinomaista loppukesää ja toivottavasti nähdään jälleen ensi vuonna!

Niko Huusko, tiedottaja