POHJOINEN UTOPIA
”Pohjoismaat ovat joukko valtioita, joita ei erota toisistaan.”
A. A. Gill, Sunday Times
Aina täältä on lähdetty – usein työn perään, joskus nälkää pakoon. Ryöstöretkiäkin
on tehty ja sotimaan menty. Uuteen maailmaan seilattiin inspiroitumaan, Euroopan
suurkaupunkeihin junalla turmioitumaan. 1800-luvulla nationalismi oli suosittua tuontitavaraa, 1900-luvulla tasa-arvo menestyksekäs vientituote.
Ovi on ollut auki pohjoiseenkin päin: paljon on tarvittu tulijoita, osaajia ja opettajia.
Muutama saapui silkasta mielenkiinnosta ihmettelemään – loputonta valoa ja heti
perään sen puutetta. Ihmettelijöitä tänne saapuu edelleen. Lumi kiinnostaa yhä enenevässä määrin myös meitä Pohjolan asukkaita,
sen kaunistama maisema kun ei enää ole itsestäänselvyys.
Asutamme viittä eri maata, joita joidenkin ulkopuolisten mielestä on vaikea edes erottaa
toisistaan. Vuorovuosina yhdessä näistä maista asuu tutkimuksien mukaan maailman
onnellisin kansa. Luemme sen lehdestä ja hymähtelemme – voiko tosiaan olla näin, tästä
ankarasta ilmastosta ja meistä haastavista, yksityisyyttä arvostavista ihmisistä huolimatta? Useat asiat ovat kalliita, meno monen mielestä tasapaksua. Silti useat lähtijät ovat
tänne palanneet – onhan tämä nyt ihan helt okej, on turvallista eikä liikaa ruuhkia, oman
talon voi rakentaa ja vieläpä lähelle kivoja luontoreittejä.
Aina näillä palaajilla niin kuin tulijoillakin on ollut jotain tärkeää ja uutta mukanaan.
Ehkä jopa uusi minäkuva tai vahvistunut ajatus siitä, millainen Pohjoisen ihminen on ja
millaista yhteiskuntaa hän haluaa täällä elää, rakentaa ja säilyttää.
Taiteilijoilla on halu ja kyky välittää omia oivalluksiaan ja vakaumuksiaan meille muillekin. Festivaaliohjelmastamme löytyy näitä kulttuurillisten löytöretkien soivia inspiraatioita, kansallisten identiteettiemme rakentajia, sen viejiä ja tuojia, maahanmuuttajia,
paluumuuttajia, yhteiskunnan muuttajia, kulttuurimme ainutlaatuisuuden jatkajia.
Tervetuloa Pohjolan perukkaan kuulemaan, miltä kotimme kuulostaa!
Minna Pensola ja Antti Tikkanen
taiteelliset johtajat
Ohjelmatekstit Minna Pensola ja Antti Tikkanen, ellei toisin mainita. Ohjelmamuutokset mahdollisia.
”Mielestäni voi hyvin sanoa, että muun maailman silmissä Pohjoismaat ovat laajalti –
sikäli kuin niitä ylipäänsä ajatellaan – demokraattisia, meritokraattisia, tasa-arvoisia ja
luokattomia maita ja niiden asukkaat reippailevia, vaaleita, liberaaleja pyöräilijöitä, jotka
asuvat tyylikkäästi valaistuissa keskiluokkaisissa kodeissa, olohuoneessaan Bang & Olufsenin televisio ja pihassaan keskihintainen saksalainen farmariauto (Passat, ei Mersu), ja
jotka lomailevat Espanjassa ja ovat Punaisen Ristin kuukausilahjoittajia.”
Michael Booth: ”The Almost Nearly Perfect People: Behind the myth of the Scandinavian
utopia”. Suomentanut Riitta Bergroth, 2024.
Sunnuntai 13.7.2025
1. 15.00 Lentiiran kirkko — 27/21€
Lentiiran kirkkotie 51 (ajoaika Kuhmon keskustasta n. 45 min)
POHJOLAN POLJENTO – TRAMPA TAKTEN! – NORDIC BEAT
Sunnuntai 13.7.2025
2. 19.00 Kuhmo-talo — 33/25€ *
RED NOSE COMPANY & META4
Sisäisiä ääniä, näyttämöllinen konsertti kahdelle klovnille ja jousikvartetille (2025, kantaesitys)
Esitys rakentuu Jean Sibeliuksen tunnetuimman kamarimusiikkiteoksen, jousikvarteton d-molli ”Voces intimae” ympärille. Kvarteton säveltämisen aikaan Sibelius sai kurkkukasvaindiagnoosin, mikä vaikutti hänen sävellystyöhönsä. Kuolema ja siihen liittyvät pelot muodostavat keskeisen viitekehyksen ”Voces intimaen” tulkinnalle. Esitys on suomeksi ja se tekstitetään englanniksi.
Konsertin kesto on kaksi tuntia. Esityksessä on väliaika.
Maanantai 14.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – Minna Pensola ja Antti Tikkanen kertovat kesän ohjelmasta ja sen tekemisestä (suomeksi).
Maanantai 14.7.2025
3. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
VUOROVAIKUTUSTA – INTERAKTION – INFLUENCERS
1800-luvun saksankielisen Euroopan tärkeimmät musiikilliset vaikuttajat näkyivät täällä Pohjolassa, eikä vuorovaikutus suinkaan ollut pelkästään yksisuuntaista. Mm. tanskalainen Niels W. Gade ja Robert Schumann olivat hyvin läheisiä ystäviä keskenään.
Italialainen pianisti-säveltäjä, kosmopoliitti Ferruccio Busoni toimi merkittävissä tehtävissä ympäri Eurooppaa, niin myös Suomessa. Tämä Martin Wegeliuksen ystävä opetti pianoa sittemmin Sibelius-Akatemiana tunnetussa Helsingin musiikkiopistossa ja ystävystyi läheisesti Sibeliuksemme kanssa.
J. S. Bach (1685—1750):
Wachet auf, ruft uns die Stimme (Nouskaa jo, soi ääni Herran) BWV 645 (1747–48, sov. pianolle Ferruccio Busoni 1898)
J. S. Bach (1685—1750):
Nun freut euch, lieben Christen g'mein (Nyt iloitkaa kaikki kristityt) BWV 734 (1715, sov. pianolle Ferruccio Busoni 1898)
J. S. Bach (1685—1750):
Ich ruf dir, Herr Jesu Christ (Mä huudan Kristus sinua) BWV 639 (1708–17, sov. pianolle Ferruccio Busoni 1898)
Niels Gade (1817—1890):
Neljä fantasiakappaletta op. 43 klarinetille ja pianolle (1864)
Maanantai 14.7.2025
4. 15.00 Kuhmo-talo — 15€ **
KEISARIN UUDET VAATTEET – KEJSARENS NYA KLÄDER – THE EMEPEROR'S NEW CLOTHES
Lastenkonsertti 6–100-vuotiaille
Keisarin uudet vaatteet (tarina: H. C. Andersen, esitys suomeksi)
Esityksen kesto noin yksi tunti.
Maanantai 14.7.2025
5. 18.00 Kuhmon kirkko — 33/25€
HYMNEJÄ – HYMNER – HYMNS
Pjotr Tšaikovski (1840—1893):
Festival Overture on the Danish National Anthem op. 15 (Juhla-alkusoitto Tanskan kansallislaulusta) (1866, säveltäjän sovitus pianolle nelikätisesti 1866)
Tämä sävelmä tunnetaan ainakin Norjan, Britannian ja Lichtensteinin kansallislauluina.
Adrien-François Servais (1807—1866):
Variation brillantes sur God save the King op. 38 viululle ja pianolle
Jean Sibelius (1865—1957):
Finlandia op. 26 nro 7 (1899–1900, säveltäjän sovitus pianolle 1900)
Virsi 22 – Sinua, Jeesus, kiitämme (yhteislaulu)
Virsi 22 löytyy Mendelssohnin pianotrion op. 66 finaalista.
Felix Mendelssohn (1809—1847):
Finale pianotriosta nro 2 c-molli op. 66 (1845)
Väliaika
Alfred Schnittke (1934—1998):
Hymni II sellolle ja kontrabassolle (1974)
Rakastettu virtemme 501 tunnetaan Etelä-Afrikassa paremmin maan kansallislauluna.
Enoch Sontonga (1873—1905):
Virsi 501 – Nkosi Sikele' iAfrika (Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää) (yhteislaulu) (1897)
Haydnin Keisarihymni tunnetaan tätä nykyä Saksan kansallislauluna.
Joseph Haydn (1732—1809):
Jousikvartetto nro 62 C-duuri op. 76 nro 3 "Keisari" (1979)
Maanantai 14.7.2025
6. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
KANSOJEMME MUSIIKKIA – FOLKETS MUSIK – THAT'S ALL FOLKS
Aulis Sallinen (1935—):
Jousikvartetto nro 3 "Aspekteja Peltoniemen Hintrikin surumarssista" (1969)
Ole Bull (1810—1880):
Paimentytön sunnuntai huilulle ja pianolle (1850?)
Olli Moilanen (1987—):
Ilman ja veden välissä (Between air and water) harmonikalle (2024, kantaesitys)
Trad.
Ack Värmeland, du Sköna (Kaunis kotimaani, sov. jousikvartetille Danish String Quartet 2014)
Trad.
Sekstur from Vendsyssel/The Peat Dance (sov. jousikvartetille Danish String Quartet 2014)
Tiistai 15.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – laulaja Waltteri Torikka (suomeksi)
Tiistai 15.7.2025
7. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
HYGGEILLÄÄN – DET ÄR HYGGE SOM GÄLLER – WITH HYGGE
”Hygge on tanskankielinen sana, jolla tarkoitetaan mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, joka yhdistetään myös hyvinvointiin ja seesteiseen mielialaan.”
Wikipedia
Oskar Merikanto (1868—1924):
Merellä op. 47 nro 4 (1891, sanat: J. H. Erkko)
Oskar Merikanto (1868—1924):
Itkevä huilu op. 52 nro 4 (1905, sanat: Larin-Kyösti)
Oskar Merikanto (1868—1924):
Suvi-illan vieno tuuli op. 87 nro 2 (1915, sanat: Eino Leino)
Oskar Merikanto (1868—1924):
Nälkämaan laulu (1911, sanat: Ilmari Kianto)
Oskar Merikanto (1868—1924):
Oi, muistatko vielä sen virren op. 52 nro 3 (1905, sanat: Eino Leino)
Oskar Merikanto (1868—1924):
Laatokka op. 83 nro 1 (1913, sanat: Mikko Uotinen)
Johan Svendsen (1840—1911):
Romanssi G-duuri op. 26 (1881, säveltäjän sovitus viululle ja pianolle)
Tiistai 15.7.2025
8. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€
RAKKAUDELLA, ROBERT – MVH, ROBERT – WITH LOVE, ROBERT
Säveltäjien keskinäiset suhteet näkyivät ja kuuluivat monin tavoin. Nyt tarkkana Schumannin Nuorten Albumin viimeisen laulun kanssa! Sen aloitussävelet G-A-D-E saattavat paljastaa Schumannin hyvän ystävän sekä konsertin jatkon.
Robert Schumann (1810—1856):
Album für die Jugend (Nuorten albumi) op. 68 nrot 5, 8, 9, 23, 32 ja 41 sarjasta pianolle (1848)
Niels Gade (1817—1890):
Capriccio viululle ja pianolle (1878, transkriptio huilulle ja pianolle)
Tiistai 15.7.2025
9. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
HARMONIKKA JA HAMMERKLAVIER – DRAG & TRYCK – FULL BELLOWS, PEDALS DOWN
Beethoven halusi vakiinnuttaa valitsemansa saksankielisen nimen pianolle (eli vasarakosketinsoittimelle) ja nimesi sonaattinsa op. 106 saksaksi ”Grosse Sonate für das Hammerklavier”. Saksankielinen nimi ei ottanut tuulta alleen, mutta itse teos vakiintui haasteeksi pianistisukupolvesta toiseen – sonaatti oli kenties vaikein pianolle kirjoitettu kappale tuohon mennessä. Beethovenin esitysohjeet ovat yksityiskohtaiset: una corda -pedaalin (sen vasemmanpuoleisen) käyttö ohjeistetaan erityisen tarkasti.
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Pianosonaatti nro 29 B-duuri op. 106 "Hammerklavier" (1817–1818)
Väliaika
Veli Kujalan keksimä ja yhdessä Pigini-soitinvalmistajan kanssa suunnittelema neljäsosasävelaskelharmonikka avaa täysin uudenlaiset soinnilliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet perinteiseen harmonikkaan verrattuna.
Veli Kujala (1976—):
MiXi? neljäsosasävelaskelharmonikalle ja jousikvartetille (2011)
Robert Schumann puolestaan ihastui uuteen pedaalikeksintöön, kaikupedaaliin (se oikeanpuoleinen). Pedaalihuumassaan ja innostuksissaan hän tuli sivutuotteena ”keksineeksi” myös pianokvinteton.
Robert Schumann (1810—1856):
Pianokvintetto Es-duuri op. 44 (1842)
Tiistai 15.7.2025
10. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
NÄIN EMME VOI JATKAA – SÅ HÄR KAN VI INTE FORTSÄTTA – WE CAN'T GO ON LIKE THIS
Moving Mansion on kunnianosoitus Turkin tasavallan perustajalle Atatürkille, joka 1930-luvulla siirrätti kokonaisen talon suojellakseen n. 400-vuotiaan plataanipuun. Puun oksat olivat alkaneet kasvaa viereisen kartanon katon päälle ja talo siirrettiin viisi metriä kauemmaksi sentti sentiltä perustuksia raiteiden päällä hivuttaen.
Fazil Say (1970—):
The Moving Mansion op. 72b huilulle, klarinetille, viululle, sellolle ja pianolle
Friedrich Kuhlau (1786—1832):
Es kann schon nicht alles so bleiben (Ei voi kaikki olla pysyvää) op. 10b nro 4 teoksesta 12 muunnelmaa ja sooloja huilulle (1810)
”Minä olen ajatellut paljon ihmisen
mahdollisuuksia tässä maailmassa.
Ei niitä ole.
Miljoonat kuolevat
ja me muut
lopumme johonkin, sanokaamme
yksinäisyyteen.
Ne, jotka eivät ajattele,
syyttävät pessimismistä.”
Hannu Salama
Hannu Salama (1936—):
Runo Minä olen ajatellut paljon
”Homunculus (suom. pikkumies) on pieni keinotekoinen, tietyistä ainesosista valmistettu ihminen, joka ensimmäisen kerran esiintyy alkemisti Paracelsuksen teksteissä.”
Wikipedia
Esa-Pekka Salonen (1958—):
Homunculus (Pikkumies) jousikvartetille (2007)
Keskiviikko 16.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – huilisti Janne Thomsen (englanniksi)
Keskiviikko 16.7.2025
11. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
VUONNA 1809 – ÅR 1809 – YEAR 1809
…Suomen ja Ruotsin tiet erosivat ja Suomesta tuli autonominen osa Venäjän valtakuntaa, nimeltään Suomen suuriruhtinaskunta.
…Mendelssohn syntyi.
Felix Mendelssohn (1809—1847):
Andante tranquillo op. 67 nro 3 teoksesta Sechs Lieder ohne Worte (Kuusi sanatonta laulua) pianolle (1834–44, sov. klarinetille ja pianolle Andreas Ottensamer)
…Pacius syntyi.
Fredrik Pacius (1809—1891):
Duo viululle ja pianolle (1872)
…Haydn kuoli.
Joseph Haydn (1732—1809):
Jousikvartetto nro 49 h-molli op. 64 nro 2 (1790)
”Beethovenin viulusonaatit op. 30 (1802) on omistettu Aleksanteri I:lle, joka oli valistuksen ihanteiden mukaisesti kasvatettu monarkki. Hänen nousunsa tsaariksi vuonna 1801 herätti Ranskan vallankumouksen katastrofin jälkimainingeissa innostusta Euroopan valistuneiden voimien joukossa. Beethoven kuului heihin. Aleksanterista tuli vuonna 1809 myös Suomen hallitsija. Alkuvaiheessa hän pyrki yhteiskunnallisiin uudistuksiin (mistä Beethoveninkin into kumpusi), muttei lopulta jaksanut lunastaa herättämiään odotuksia.”
Paavali Jumppanen
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Sonaatti nro 8 G-duuri op. 30 nro 3 viululle ja pianolle (1802)
Keskiviikko 16.7.2025
12.30 Tuupalan alakoulu
Oppilaskonsertti
- Musiikkikurssin oppilaita
Keskiviikko 16.7.2025
12. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€
SATUJA – KUUNNELLAAN JA NEULOTAAN! – LÅT OSS STICKA SAGOR! – MUSIC & STORIES – KNIT UP!
Tässä konsertissa voit kuunnella satuja virkaten ja neuloen. Omat kutimet mukaan!
Olli Mustonen (1967—):
Anderseniana, viisi kappaletta viidestä Hans Christian Andersenin lyhyestä tarinasta huilulle (2023)
Alan Ridout (1934—1996):
Ferdinand-härkä kertojalle ja viululle (1971, teksti: Munro Leaf)
Carl Reinecke (1824—1910):
Sonaatti e-molli op. 167 huilulle ja pianolle "Undine" (1867)
Keskiviikko 16.7.2025
13. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET – VANLIGA FRÅGOR – FAQ
Straussin oopperassa Capriccio kysytään aluksi ikuinen kysymys: kumpi oli ensin, sanat vai sävel?
Richard Strauss (1864—1949):
Sekstetto oopperasta Capriccio op. 85 (1940–41)
Theo Mackeben (1897—1953):
Warum? (Miksi?) (1935, sanat: Johann Wolfgang von Goethe)
- Else Torp
- Marko Hilpo
Umpirakastunut Felix Mendelssohn sävelsi laulun kysymyksellä ”Ist es Wahr?”. Sama kysymys esitetään hänen ensimmäisessä jousikvartetossaan, joka on käytännössä puolituntinen tunteiden ihmemaassa. Tämän lähemmäksi nuorta rakastunutta Felixiä ei voi päästä.
Felix Mendelssohn (1809—1847):
Frage (Kysymys) "Ist es Wahr?" (Onko se totta?) op. 9 nro 1 (1827, sanat: Felix Mendelssohn)
- Else Torp
- Marko Hilpo
Väliaika
Erkki Melartin (1875—1937):
Leivo "Miks', leivo, lennät Suomehen?" op. 138 nro 2 (1925–1926?, sanat: Aleksanteri Rahkonen)
Missä ovat kaikki kukat? Sotilaat ovat sodassa, kukat koristavat hautausmaita. Säkeistön viimeinen kysymys ”When will they ever learn?" (Emmekö koskaan opi?) kiteyttää sodan hulluuden.
Peter Seeger (1919—2014):
Where Have All the Flowers Gone? (Minne kukat kadonneet?) (1955, sanat: Peter Seeger ja Joe Hickerson)
- Anna Caroline Olsen
- Marko Hilpo
Beethoven kirjoitti jousikvarteton op. 135 viimeisen osan alkuun: ”Der schwer gefasste Entschluss” (Vaikea päätös). Ensimmäiset kolme säveltä muodostavat osan päämotiivin, sen päältä löytyy Beethovenin kirjoittama kysymys ”Muss es sein?” (Täytyykö sen olla?). Nopean jakson alussa on jälleen Beethovenin käsialaa: ”Es muss sein! Es muss sein!” (Kyllä sen täytyy!) vastaavat viulut yhteen ääneen.
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Jousikvartetto nro 16 F-duuri op. 135 (1826)
Keskiviikko 16.7.2025
14. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
OLLAKO VAI EIKÖ OLLA – ATT VARA ELLER INTE VARA – TO BE OR NOT TO BE
Marzi Nyman (1979—):
A Rotten Rhapsody (2016, sanat: William Shakespeare)
Torstai 17.7.2025
15. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
HYGGEILLÄÄN TAAS – MERA HYGGE – LET’S HYGGE AGAIN
”Hygge on tanskankielinen sana, jolla tarkoitetaan mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, joka yhdistetään myös hyvinvointiin ja seesteiseen mielialaan.”
Wikipedia
Franz Berwald (1796—1868):
Serenadi tenorille ja yhtyeelle (1825, sanat: tuntematon)
Franz Schubert (1797—1828):
Forelli D. 550 (1817, sanat: Christian Friedrich Daniel Schubart)
- Else Torp
- Nicholas Rimmer
Franz Schubert (1797—1828):
Pianokvintetto A-duuri D. 667 "Forelli" (1819)
Torstai 17.7.2025
12.30 Tuupalan alakoulu
Oppilaskonsertti
- Musiikkikurssin oppilaita
Torstai 17.7.2025
16. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€
SISU
”Sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta. Sisun käsite on osa suomalaista kansallisidentiteettiä.”
Wikipedia
Tämä suomalaisiin yhdistetty luonteenpiirre ei ole yksinoikeutemme. Brittiläinen Rebecca Clarke osoitti poikkeuksellista sisukkuutta menestyäkseen säveltäjänä. Vasta anonyymiin sävellyskilpailuun osallistuminen mahdollisti naispuolisen säveltäjän menestyksen. Vaikka spekulaatiot voittajan sukupuolesta kilpailun jälkeen vielä jatkuivatkin, oli sensaatio syntynyt.
Jean Sibelius kärsi uransa alkuvaiheessa jatkuvasta perässähiihtämisen tunteesta. Wienissä opiskellessaan hän ahdistui itseään vain viisi vuotta vanhemman Gustav Mahlerin menestyksen johdosta niin, että oli menettää toivonsa. Onneksemme hän jatkoi silti.
Robert Schumannin ailahteleva ja alati heikentyvä mielenterveys toi haasteensa niin työ- kuin perhe-elämäänkin. Aikansa juhlituin pianovirtuoosi Clara Schumann hoiti kahdeksanlapsisen perheensä elatuksen konsertoimalla, opettamalla ja säveltämällä.
TÄMÄN KONSERTIN YSTÄVÄ ON KAINUUN SANOMAT.
Torstai 17.7.2025
17. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
SAMOILLA LÄHTEILLÄ – UR SAMMA KÄLLA – FISHING IN THE SAME POND
Griegin vaikutus ranskalaiseen tyyliin oli huomattava. Debussy löysi Griegin inspiroimana impressionistisen vapauden sekä uudenlaisen ilmaisun luonnon ja musiikin yhteydelle. Debussyn jousikvartetto kumartaakin vahvasti vanhemman norjalaiskollegan suuntaan. Kvarteton työstämisen aikaan hän sävelsi myös oopperaansa Pelleas ja Melisande. Pohjolassa samaan inspiroivaan tarinaan tarttui Jean Sibelius.
Edvard Grieg (1843—1907):
Spillemӕnd (Soittoniekkoja) op. 25 nro 1 sarjasta Kuusi laulua Henrik Ibsenin runoihin (1876)
- Anna Caroline Olsen
- Valeria Resjan
Edvard Grieg (1843—1907):
Jousikvartetto nro 1 g-molli op. 27 (1877–78)
Väliaika
Jean Sibelius (1865—1957):
Vid slottsporten (Linnan portilla) näytelmämusiikista Pelleas ja Melisande op. 46 (1905, säveltäjän sovitus pianolle 1905)
Jean Sibelius (1865—1957):
Mellanaktsmusik (Väliaikamusiikkia) näytelmämusiikista Pelleas ja Melisande op. 46 (1905, sov. pianolle nelikätisesti)
Jean Sibelius (1865—1957):
Mélisande näytelmämusiikista Pelleas ja Melisande op. 46 nro 2 (1905, sov. viululle ja pianolle Michael Press)
Jean Sibelius (1865—1957):
Pastorale näytelmämusiikista Pelleas ja Melisande op. 46 (1905, sov. pianolle nelikätisesti)
Torstai 17.7.2025
18. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€ **
NORDIC NOIR
Henning Mankell (1868—1930):
Djupt i skogen (Syvällä metsässä) op. 52 nro 5 teoksesta Miniatyyrejä pianolle (1921)
Henning Mankell (1868—1930):
Spökstämning op. 27 nro 11 teoksesta 12 Små lyriska stycken pianolle (1916)
Henning Mankell (1868—1930):
Kväll (Ilta) op. 27 nro 2 teoksesta 12 Små lyriska stycken pianolle (1916)
Henning Mankell (1868—1930):
Notturno jousikvartetosta nro 2 f-molli op. 48 (1919)
Jón Leifs (1899—1968):
Introduzione kvintetosta op. 50 huilulle, klarinetille, fagotille, alttoviululle ja sellolle (1960)
Improvisaatio
Jón Nordal (1926—1924):
Why should we dwell on the past ja The spinning sound of emptiness jousikvartetosta Frá draumi til draums (From Dream to Dream) (1996)
Perjantai 18.7.2025
TÄMÄN PÄIVÄN PARTNEREITA OVAT OP KUHMO JA OP KAINUU.
Perjantai 18.7.2025
10.00 Kuhmo-talo/Kahvila Juttua
Musiikin ytimessä – festivaalin säveltäjävieras Josefine Opsahl (englanniksi)
Perjantai 18.7.2025
11.00 Kuhmo-talo/Pajakka-Sali
Oppilaskonsertti
- musiikkikurssin oppilas
Perjantai 18.7.2025
19. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€ *
AAMUHARTAUS JA SUVIVIRSI – BLOMSTERTID – MATINS
Erkki Melartin (1875—1937):
Aamurukous op. 82 nro 1 teoksesta Seitsemän pientä kappaletta viululle ja pianolle (1914–15?)
Jean Sibelius (1865—1957):
Religioso (Hartaasti) op. 78 nro 3 teoksesta Neljä kappaletta viululle ja pianolle (1915–17)
Dietrich Buxtehude (1637—1707):
Mein Herz ist bereit (Minun sydämeni on valmis) BuxWV 73 kantaatti bassolle, kolmelle viululle, sellolle ja bassocontinuolle
- Jakob Bloch Jespersen
- Matilda Kaul
- Jonian Ilias Kadesha
- Tami Pohjola
- Jussi Seppänen
- Irina Zahharenkova
Edvard Grieg (1843—1907):
Skogstillhet (Metsän rauha) op. 71 nro 4 sarjasta Lyyrisiä kappaleita pianolle (1901)
Virsi 571 – Jo joutui armas aika "Suvivirsi" (1697) (yhteislaulu)
Perjantai 18.7.2025
20. 12.30 Tuupalan alakoulu — 12€
KAMARIMUSIIKIN TYÖPAJA – KAMMARMUSIK VERKSTAD – CHAMBER MUSIC WORKSHOP
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Pianotrio nro 5 D-duuri op. 70 nro 1 "Aave" (1808)
- Paavali Jumppanen
- Musiikkikurssin oppilaita
Johannes Brahms (1833—1897):
Jousikvintetto nro 2 G-duuri op. 111 (1890)
- Anna Gebert
- Musiikkikurssin oppilaita
Perjantai 18.7.2025
21. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€
ILTAPÄIVÄN MELODRAAMA – EFTERMIDDAGENS MELODRAMA – MELODRAMA O'CLOCK
Jean Sibelius (1865—1957):
Svartsjukans nätter (Mustasukkaisuuden yöt) JS 125, melodraama lausujalle, sopraanolle, viululle, sellolle ja pianolle (1888, sanat: Johan Ludvig Runeberg)
Josefine Opsahl (1992—):
Pianotrio (2025, Kuhmon Kamarimusiikin tilausteos, kantaesitys)
SÄVELLYKSEN TEKEMISTÄ ON TUKENUT JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO.
Louis Spohr (1784—1859):
Kaksoisjousikvartetto nro 1 op. 65 (1823)
Perjantai 18.7.2025
22. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
LYSTIÄ! – SKOJ! – JOLLY!
Iltamien odotettu paluu! Ilta täynnä musiikkihupia takavuosien tyyliin. Lavalla mm. Thomsen, Gotlibovich, Kujala, Kadesha, M. Pensola, Lubbe, Pöysti, Tikkanen, M. Hilpo, Haapaniemi ja Scherzi Musicali. Illan juontaa Minna Lindgren.
Konsertin kesto on noin kaksi tuntia ja siinä on väliaika.
TÄMÄN KONSERTIN PARTNEREITA OVAT OP KUHMO JA OP KAINUU.
Perjantai 18.7.2025
23. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
AINA SIELLÄ MISSÄ EN OLE – ALLTID DÄR JAG INTE ÄR – ALWAYS WHERE I'M NOT
”Aina siellä missä en ole” on runollinen matkakertomus elämyksiä tavoittelevan nuoren miehen matkasta Euroopan ytimeen ja sen laidoille. Rehellisesti itseäänkin ivaten matkailija paljastaa elämyksensä ja salaisimmat ajatuksensa, suonissaan olevan poltteen, romantiikan kaipuun – ja pettymyksensä. Kaipuu uuteen ja outoon on ikuinen suuri illusio.
Konsertissa kuullaan Mika Waltarin (1908–1979) nuoruuden runoja lausuttuina ja laulettuina. Sävellykset Anna-Mari Kähärä (1963–).
”Ja minä tiedän, että ainoa kotini on jyrisevä asemahalli
juuri ennen pikajunan lähtöä
Ja että minua odottaa aurinko ja meri,
siellä, missä en ole,
aina siellä, missä en ole.”
Mika Waltari
Mika Waltari (1908—1979):
Runo 23.30 Pikajuna Viipuriin
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Tuntematon tie
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Kirje
Mika Waltari (1908—1979):
Runo Kevät
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Konstantinopeliin
Mika Waltari (1908—1979):
Runo Valtatiet
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Täysikuu
Mika Waltari (1908—1979):
Runo Ensimmäinen suudelma
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Nuoruus
Mika Waltari (1908—1979):
Runo Teräskukat
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Sininen yö
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Ja lopuksi
Mika Waltari (1908—1979):
Runo Päiväkirjan teksti
Anna-Mari Kähärä (1963—):
Aurinkolaulu
Konsertin ohjelma on suunniteltu ennen joulukuun 2024 kiivasta Waltari-keskustelua. Esityksen jälkeen keskustelutilaisuus Kahvila Juttuassa.
Lauantai 19.7.2025
10.00 Kuhmo-talo/Kahvila Juttua
Musiikin ytimessä – sopraano ja sellisti Piia Komsi (suomeksi)
Lauantai 19.7.2025
24. 11.00 Kuhmo-talo — 27/21€
PASTORAALI – PASTORAL
Matthew Whittall (1975—):
Devil's Gate (Pirun portti) oboelle, fagotille ja pianolle (2014–15)
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Sinfonia nro 6 op. 68 "Pastoraalisinfonia" (1808; sov. jousisekstetille M. G. Fischer 1810)
Lauantai 19.7.2025
25. 15.00 Kuhmo-talo — 27/21€
NIIN KAUNIS ON MAA – SÅ SKÖN ÄR VÅR JORD – WHAT A WONDERFUL WORLD
”Yli puolet varpusista on hävinnyt Suomesta sitten vuoden 2015, ja ikävä kyllä sama meno on käynnissä ympäri Eurooppaa. - - - Lajikadon ohella varpusen häviäminen olisi myös kulttuurihistoriallinen menetys. Varpusen maanläheinen olemus on yhä uudelleen innoittanut niin suomalaisia kuvataiteilijoita, kirjailijoita kuin muusikkojakin. Harmaavarpunen symboloi vaatimattomuutta, nöyryyttä ja pyyteetöntä työskentelyä itserakkaiden riikinkukkojen rinnalla.”
Jussi Lehmusvesi, HS
Armas Järnefelt (1869—1958):
Varpunen (1895, sanat: Suonio/pseud.)
”Ilmastonmuutos etenee Saamenmaalla kolme kertaa nopeammin kuin muualla. Selvityksen mukaan Suomi ei ole tehnyt riittävästi toimenpiteitä saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi ilmastonmuutoksen edessä.”
YLE 9/2024
Arne Sørlie (1947—):
Saamen suvun laulu, saamelaisten kansallislaulu (instrumentaatio jousikvartetille Minna Pensola)
”Pilvet ratkaisevat ihmiskunnan kohtalon. Joko ilmastosta tulee uhka koko olemassaololle tai sitten vain hankala asia, jonka kanssa on opittava elämään. Uusimmat mallinnukset kertovat, että pilvien vaikutuksesta asiat vaikeutuvat entisestään.”
Timothy Palmer, Oxfordin yliopisto
Jovanka Trbojević (1963—2017):
Sky Shopping - Hommage à Brahms oopperasta Absurdium sopraanolle ja sellolle (2011–12, teksti: Jovanka Trbojević)
”– No niin, sanoi marabuherra, joka alkoi tuntea itsensä liikuttuneeksi.
– Paras kantaa teidät maihin ja yrittää pelastaa muutamia muita ennen kuin aurinko laskee. Pelastaminen on kauhean hauskaa.
Hän vei heidät takaisin rannalle, ja hänen selässään he puhuivat yhteen ääneen kaikesta kamalasta mitä heille oli sattunut. Pitkin rantaa oli sytytetty tulia, joiden äärelle kaikki olivat kokoontuneet lämmittelemään ja laittamaan ruokaa, sillä useimmilta oli tulva vienyt talon.”
Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva (suom. Jaakko Anhava)
Élisabeth Jacquet de la Guerre (1665—1729):
Le Déluge, kantaattti sopraanolle, bassolle ja continuolle (1711, sanat: Antoine Houdar de La Motte)
Michelangelo Falvetti (1642—1692):
In Terra - Motor Divino oratoriosta Il diluvio universale (Universaali vedenpaisumus) (sanat: Vincenzo Giattini)
Michelangelo Falvetti (1642—1692):
In l'arca di Noè - Cangia dolce mio Dio oratoriosta Il diluvio universale (Universaali vedenpaisumus) (sanat: Vincenzo Giattini)
Michelangelo Falvetti (1642—1692):
In l'arca di Noè - Ecco l'iride paciera oratoriosta Il diluvio universale (Universaali vedenpaisumus) (sanat: Vincenzo Giattini) (sanat: Vincenzo Giattini)
YHTYEEN ESIINTYMISMATKAA KUHMOON TUKEE WALLONIE-BRUXELLES INTERNATIONAL.
Lauantai 19.7.2025
26. 18.00 Kuhmon kirkko — 33/25€
VUODENKIERTO – ÅRETS GÅNG – ANNUAL CYCLE
Edvard Grieg (1843—1907):
Våren (Kevät) op. 33 nro 2 lauluäänelle ja pianolle (1873–80, sanat: Aasmund Olavsson Vinje)
- Else Torp
- Anna Kuvaja
Antonio Vivaldi (1678—1741):
Viulukonsertto E-duuri op. 8 nro 1 "Kevät" (1723)
Antonio Vivaldi (1678—1741):
Viulukonsertto g-molli op. 8 nro 2 "Kesä" (1723)
Väliaika
Erna Tauro (1916—1993):
Höstvisa (Syyslaulu) (1965, sanat: Tove Jansson)
- Anna Caroline Olsen
- Marko Hilpo
- Alma Pöysti
Antonio Vivaldi (1678—1741):
Viulukonsertto F-duuri op. 8 nro 3 "Syksy" (1723)
Jukka Harju (1975—):
Frozen Elegy (Paleltunut elegia) käyrätorvelle, viululle, pianolle ja lauluäänelle (2015, sanat: Panu Tuomi)
Antonio Vivaldi (1678—1741):
Viulukonsertto f-molli op. 8 nro 4 "Talvi" (1723)
Lauantai 19.7.2025
27. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
TANGO, INTOHIMOMME – GALNA FÖR TANGO – NORDIC PASSION: TANGO
Festivaalin jo perinteeksi muodostunut tangokonsertti imaisee mukaansa niin kamarimusiikkikonkarit kuin tangointoilijatkin. Ohjelmassa mm. kamarimusiikin tangoklassikot Elena Kats-Cherniniltä sekä Aulis Salliselta, Jacob Gaden Tango jalousie (Mustasukkaisuutta) – Tanskan lahja tangon ystäville – unohtamatta kotimaisia kestosuosikkeja Satumaasta Nuoruustangoon. Esiintymässä festivaalin taiteilijat, mm. Veli Kujala (harmonikka), Marko Hilpo (piano), Jani Pensola (kontrabasso), Minna Pensola (viulu), Paddington-trio sekä erikoisvieraina laulajat Waltteri Torikka ja Pekka Mikkola sekä kitaristi Marzi Nyman.
TÄMÄN KONSERTIN YSTÄVÄ ON KUHMON KAMARIMUSIIKIN KANNATUSYHDISTYS RY.
Sunnuntai 20.7.2025
10.00 Kuhmo-talo/Kahvila Juttua
Musiikin ytimessä – Minna Lindgren johdattalee ohjelmaan (englanniksi).
Sunnuntai 20.7.2025
28. 11.00 Kuhmo-talo — 33/25€
AIKAMATKA I – TIDSRESA I – TIME TRAVEL I – KUHMON KAMARIMUSIIKKI 40 VUOTTA SITTEN
Robert Schumann (1810—1856):
Sonaatti nro 2 d-molli op. 121 viululle ja pianolle (1851)
Igor Stravinsky (1882—1971):
Sotilaan tarina (1918–19, säveltäjän sovitus klarinetille, viululle ja pianolle)
Väliaika
Alexander Glazunov (1865—1936):
Jousikvintetto A-duuri op. 39 (1892)
VIIKKOLIPPU I LOPPUU/VIIKKOLIPPU II ALKAA. (Konsertit 1 ja 47 eivät sisälly viikkolippuihin.)
Sunnuntai 20.7.2025
29. 15.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
LINTUKOTO – FÅGELSÅNG – SAVE THE BIRDS
Ralph Vaughan Williams (1872—1958):
Lark Ascending (Leivo nousee korkeuksiin) (1914, sov. huilulle ja jousikvintetille Martin Gerigk 2013)
Kimmo Hakola (1958—):
Viitakieli teoksesta Kaksi imaginaarista lintua op. 114 sopraanolle ja sellolle (2023)
Joseph Haydn (1732—1809):
Jousikvartetto nro 53 D-duuri op. 64 No. 5 "Leivo" (1790)
Sunnuntai 20.7.2025
30. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
RAUHANPALKINTO – FREDSPRIS – PEACE PRIZE
Einar Englundin elämään vaikutti useampikin sota. Perhe pakeni sotaa Oulusta Ruotsiin vuonna 1916, talvisota katkaisi musiikkiopinnot ja vei veljen hautaan. Jatkosodassa hän haavoittui, mikä kaatoi toiveet pianistin urasta. Vasta tämän jälkeen alkoi säveltäjän tie.
Einar Englund (1916—1999):
Sonaatti viululle ja pianolle (1979)
Euroopan kaatuessa ensimmäiseen maailmansotaan Ravel työsti kuumeisesti pianotrioaan, jonka halusi saada valmiiksi ennen ilmoittautumistaan joukkoihin. Ilmavoimiin hän oli liian vanha ja lyhyt, joten hän päätyi ambulanssikuljettajaksi.
Maurice Ravel (1875—1937):
Pianotrio a-molli (1914)
Väliaika
Matthew Arnoldin synkkä teksti muuttui säveliksi toisen maailmansodan aattona – varoitukseksi uskon ja toivon katoamisesta.
Samuel Barber (1910—1981):
Dover Beach (Doverin ranta) op. 3 baritonille ja jousikvartetille (1931, sanat: Matthew Arnold)
Dmitri Šostakovitš (1906—1975):
Jousikvartetto nro 8 c-molli op. 110 (1960)
Sunnuntai 20.7.2025
31. 21.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
SODAN UHREILLE – FÖR KRIGETS OFFER – FOR THE VICTIMS OF WAR
W. A. Mozart (1756—1791):
Requiem (Sielunmessu) d-molli KV 626 (1791, sov. vokaalikvartetille ja jousikvartetille Atte Kilpeläinen ja Meta4)
THEATRE OF VOICES -YHTYEEN ESIINTYMISIÄ KUHMOSSA TUKEE JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO.
Maanantai 21.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen kertovat toisen viikon ohjelmasta (suomeksi).
Maanantai 21.7.2025
32. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
RUOTSIN HÄNDEL, SUOMEN HAYDN – SVENSKA HÄNDEL, FINSKA HAYDN – HANDEL OF SWEDEN & HAYDN OF FINLAND
Johan Helmich Roman (1694—1758):
Triosonaatti fis-molli BeRi 109
Georg Friedrich Händel (1685—1759):
Triosonaatti A-duuri op. 5 nro 1 (1739)
Erik Tulindberg (1761—1814):
Jousikvartetto nro 4 G-duuri op. 2 nro 1 (rekonstruktio Anssi Mattila)
Maanantai 21.7.2025
33. 15.00 Kuhmo-talo — 27/21€
JATKOTARINOITA – FÖLJETONG – SEQUELS
Improvisaatio
Maanantai 21.7.2025
34. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
POHJOLAN TÄHTIÄ – NORDENS STJÄRNOR – NORDIC SUPERSTARS
Carl Nielsen (1865—1931):
Kaksi fantasiakappaleita op. 2 oboelle ja pianolle (1889)
Viulisti-säveltäjä Agnes Tschetschulin, Helsingin musiikkiopiston (nykyinen Sibelius-Akatemia) tähtioppilas, jatkoi opintojaan Berliinin taidekorkeakoulussa opettajanaan Joseph Joachim – 1800-luvun arvostetuimpia viuluvirtuooseja ja Johannes Brahmsin läheinen ystävä. Tschetschulin teki näyttävän uran Keski-Euroopassa solistina ja kamarimuusikkona ja siirtyi myöhemmin Britanniaan Cheltenham Ladies’ Collegen viuluprofessoriksi jatkaen kuitenkin esiintymistä ja säveltämistä elämänsä loppuun saakka. Tschetschulinien perhe oli vankka tasa-arvon kannattaja. Agnesin isosisko Maria oli Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas.
Agnes Tschetschulin (1859—1942):
Berceuse (Kehtolaulu) viululle ja pianolle (1888)
Jean Sibelius (1865—1957):
Souvenir op. 79 nro 1 teoksesta Kuusi kappaletta viululle ja pianolle (1915–17)
Norjalainen Ole Bull oli aikanaan Pohjolan ehdottomasti kovin viuluvirtuoosi ja muutenkin hyvin erikoisluontoinen kaveri. Hän soitti viululla, jonka talla oli erikoismuotoiltu hänen keksimiään erikoistehosteita varten. 66-vuotissyntymäpäiväänsä Ole juhlisti kiipeämällä Kheopsin pyramidin päälle. Menestys toi mukanaan myös omaisuutta, jolla Bull muun muassa osti maata Pohjois-Amerikasta ja perusti Pennsylvanian osavaltioon Oleana-siirtokunnan. Bull tuki kotikylänsä poikaa Griegiä ja kannusti häntä tutkimaan ja käyttämään kotimaansa kansansävelmiä musiikillisen ilmaisunsa pohjana.
Vuonna 1838 Ole Bullin konsertti Helsingissä noteerattiin suuresti ja hänen vierailunsa jätti jälkeensä oikean viulukuumeen kaupungin nuorisoon. Zacharias Topelius oli opiskelutovereidensa kanssa yleisössä ja kokemuksesta löytyy useampikin merkintä hänen päiväkirjoistaan.
Ole Bull (1810—1880):
Polacca Guerriera viululle ja pianolle (1835, rev. 1864)
Väliaika
Franz Berwald (1796—1868):
Septetto B-duuri klarinetille, fagotille, käyrätorvelle, viululle, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle (1828)
TÄMÄN KONSERTIN YSTÄVÄ ON KUHMON KAUPUNKI.
Maanantai 21.7.2025
35. 21.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
EHTOO – AFTON – DUSK
Trad.
Se solen sjunker, ruotsalainen kansanlaulu (sov. Isak Albert Berg)
- Jakob Bloch Jespersen
- Stephanie Tang
Tiistai 22.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – Minna Lindgren kertoo seuraavien päivien ohjelmasta (suomeksi).
Tiistai 22.7.2025
36. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
KUNINGATAR KRISTIINAN HOVI – DROTTNING KRISTINAS HOV – QUEEN CHRISTINA'S COURT
Arcangelo Corelli (1653—1713):
Triosonaatti G-duuri op. 1 nro 9 teoksesta 12 sonaattia (1681)
Johan Helmich Roman (1694—1758):
Triosonaatti A-duuri BeRi 114
Alessandro Scarlatti (1660—1725):
Kantaatti O penosa lontananza H. 497 sopraanolle, bassolle ja continuolle (sanat: tuntematon)
Alessandro Scarlatti (1660—1725):
Kantaatti Sono un'alma tormentata H. 672 sopraanolle, bassolle ja continuolle (sanat: tuntematon)
Tiistai 22.7.2025
37. 15.00 Kuhmo-talo — 27/21€
FIKA
”Fika, tuo viehättävä tapa kahvitella ystävien kanssa, on yhtä ruotsalainen kuin ABBA.”
visitsweden.com
John Cage (1912—1992):
Living Room Music (1940, sanat lainattu Gertrude Steinin lastenkirjasta Maailma on pyöreä)
- Anna Caroline Olsen
- Minna Pensola
- Antti Tikkanen
- Ari Vilhjálmsson
Ilkka Kuusisto (1933—):
Suomalainen vieraanvara (1972, sanat: Helena Vuorenjuuri)
J. S. Bach (1685—1750):
Kantaatti "Schweigt stille, plaudert nicht" BWV 211 "Kahvikantaatti" (1734, sanat: Christian Friedrich Henrici)
- Else Torp
- Paul Bentley-Angell
- Jakob Bloch Jespersen
- Kaisa Kortelainen
- Anna Gebert
- Kreeta-Maria Kentala
- Barbora Hilpo
- Jussi Seppänen
- Jani Pensola
- Nicolas Achten
Tiistai 22.7.2025
38. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
KOHTAAMISIA I – TREFFPUNKT I – HOT SPOT I: LEIPZIG
Leipzig oli 1800-luvun puolivälissä varsinainen ”hot spot”, muiden muassa Mendelssohnit ja Schumann olivat siellä monessa mukana. Kaupunki houkutti myös pohjoismaisia säveltäjiä. Leipzigissa tavattiin, solmittiin ystävyyssuhteita ja tuotiin vaikutteita takaisin kotiin. Norjalainen Christian Sinding, ruotsalainen Amanda Maier, hollantilainen Julius Röntgen (josta tuli myöhemmin Maierin puoliso) sekä tanskalainen Niels W. Gade muiden ohella loivat Leipzigin vuosinaan pohjaa ”pohjoisen soundin” tunnistettavuudelle. Tämä soundi on Saksassa edelleen kovassa huudossa – eikä suotta!
Julius Röntgen (1855—1932):
Serenadi nro 2 puhallinkvintetille (1928)
Niels Gade (1817—1890):
Jousioktetto F-duuri op. 17 (1848)
Väliaika
Amanda Maier-Röntgen (1853—1894):
Ruotsalaisia sävelmiä ja tansseja op. 6 nro 2 viululle ja pianolle (1882)
Christian Sinding (1856—1941):
Pianokvintetto e-molli op. 5 (1882–84)
Tiistai 22.7.2025
39. 21.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
ILTA LEIPZIGISSA – NATTLIG LEIPZIG – LATE NIGHT LEIPZIG
J. S. Bach (1685—1750):
Chaconne partitasta nro 2 d-molli BWV 1004 sooloviululle (1720, sov. viululle ja pianolle Robert Schumann)
Graupnerin toimiessa Hesse-Darmstadtin hovikapellimestarina 1710-luvulla, talousvaikeudet vaikuttivat paikalliseen ooppera- ja musiikkielämään. Palkat saattoivat jäädä maksamatta tai vähintäänkin pienenivät tuotantojen vähyyden takia. Tästä syystä Graupner hakeutui paremmille apajille Leipzigin Tuomaskoulun kanttorin virkaan. Hän sai kuin saikin tuon paikan ja tuleva työnantaja kirjoitti Hesse-Darmstadtiin pyynnön vapauttaa Graupner nykyisestä virastaan. Hesse-Darmstadtin maakreivi Ernst Ludwig ei kuitenkaan halunnut päästää säveltäjää käsistään vaan maksoi myöhästyneet saatavat ja tarjosi antoisan palkankorotuksenkin, joka sai Graupnerin palaamaan takaisin. Näin Leipzigin virka jäi vapaaksi. Seuraavaksi paikkaa oli hakemassa säveltäjä nimeltään Johann Sebastian Bach.
Christoph Graupner (1683—1760):
Triosonaatti E-duuri GWV 208 (n. 1741)
C. Ph. E. Bach (1714—1788):
Triosonaatti c-molli H. 579 "Sangviinikko ja melankolikko" (1749)
Keskiviikko 23.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin yitimessä – Junio Kimanen ja musiikkikurssien oppilaita
- Junio Kimanen
- Musiikkikurssin oppilaita
Keskiviikko 23.7.2025
40. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
POHJOISIA NÄKYJÄ – NORDISKA VISIONER – NORDIC VISIONS
Edvard Grieg (1843—1907):
Morgenstemning (Aamutunnelma) sarjasta Peer Gynt I op. 46 nro 1 (1874–75, säveltäjän sovitus pianolle)
Carl Nielsen (1865—1931):
The Children are playing (Leikkivät lapset) näytelmämusiikista Moderen (Äiti) op. 41 huilulle
Carl Nielsen (1865—1931):
Faith and Hope are playing (Usko ja toivo leikkivät) näytelmämusiikista Moderen (Äiti) op. 41 huilulle ja alttoviululle
Carl Nielsen (1865—1931):
The Fog is lifting (Sumu hälvenee) näytelmämusiikista Moderen (Äiti) op. 41 huilulle, alttoviululle ja sellolle
Seppo Kantonen (1963—):
Pohjoinen utopia, sarja miniatyyrejä viululle ja kontrabassolle (2025, kantaesitys)
Keskiviikko 23.7.2025
12.30 Tuupalan alakoulu
Oppilaskonsertti
- Musiikkikurssin oppilaita
Keskiviikko 23.7.2025
41. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€
LÖYTÖTAVAROITA – HITTEGODS – LOST & FOUND
W. A. Mozart (1756—1791):
Serenadi C-duuri KV 648 jousitriolle "Ganz kleine Nachtmusik" (n. 1766–69)
Talonpoikaisbarokkia Pohjanmaan rannikon nuottikirjastosta (sov. Antti Järvelä)
Wiljami Anttikainen (alias Vladimir Mendelssohn) (1949—2021):
Lupiini kahdelle viululle, sävelletty Antille ja Minnalle pizzerian servettiin Cividalessa 2017
Keskiviikko 23.7.2025
42. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
KOHTAAMISIA II – TREFFPUNKT II – HOT SPOT II: PARIISI
Sykkivä kaupunki Seinen rannalla oli pohjoismaalaisille taiteilijoille tärkeä kohtaamispaikka ja inspiraation lähde. Maailmantähtemme sopraano Aino Ackté levytti Pai, pai paitaressun Pariisissa vuonna 1902.
Oskar Merikanto (1868—1924):
Pai, pai, paitaressu op. 2 nro 1 (1887, sanat: Jooseppi Mustakallio)
Cécile Chaminade (1857—1944):
Concertino D-duuri op. 107 huilulle ja pianolle (1902)
Vuonna 1894 juutalainen Ranskan armeijan kapteeni Alfred Dreyfus joutui antisemitistisen juoninnan kohteeksi ja tuomittiin tekaistuin perustein elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Vuonna 1899 totuus paljastui ja pöyristynyt Edvard perui tärkeitä esiintymisiä ”häpeällisessä Ranskassa”. Frankfurtilainen sanomalehti julkaisi Griegin suorasanaisen kirjeen ranskalaisille konserttijärjestäjille. Julkaisu aiheutti skandaalin Pariisissa sekä tappouhkauksia Griegille, joka ei uskaltanut ajatella palaavansa maahan. Kun Colonne-orkesterin johtaja vuosia myöhemmin sai säveltäjän houkuteltua esiintymään Pariisiin, sai Grieg huomata, ettei pöly ollutkaan laskeutunut ja hän päätyi turvallisuussyistä liikkumaan poliisisaattueessa.
Edvard Grieg (1843—1907):
Sonaatti nro 3 c-molli op. 45 viululle ja pianolle (1887)
Väliaika
Jean-Marie Leclair (1697—1764):
Alkusoitto A-duuri op. 13 nro 3 kahdelle viululle ja continuolle (1753)
D'Indy oli haluttu opettaja. Myös Leevi Madetojamme haki hänen luokalleen Pariisiin.
Vincent d'Indy (1851—1931):
Pianotrio nro 2 op. 98 (1929)
Keskiviikko 23.7.2025
43. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
RANSKALAISIA PASTILLEJA – FRANSKA PASTILLER – BONBONS
Jean-Féry Rebel (1666—1747):
Triosonaatti nro 6 g-molli "L'Immortelle" (1712)
RAKKAUDEN AIKA
Jean-Baptiste Lully (1632—1687):
Si l'amour vous soumet à ses loix inhumaines
Marc-Antoine Charpentier (1643—1704):
Récit et Bourrée pour la basse de viole sonaatista à 8 H. 548
Marc-Antoine Charpentier (1643—1704):
Ah! Qu'ils sont courts les beaux jours' H. 442
Torstai 24.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – Minna Lindgren kertoo konserteissa kuultavista teoksista (suomeksi).
Torstai 24.7.2025
44. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
FOLLIAA & FOLKKIA – FOLK FÖLJER FOLLIA – FOLLIA <3 FOLK
Seppo Pohjola (1965—):
Pianokvintetto (2019)
Trad.
Lampaanpolska
Antonio Vivaldi (1678—1741):
Triosonaatti d-molli op. 1/12 "La follia" (1705)
Josefine Opsahl (1992—):
Orbiting Jewels teoksesta Maniai
Amanda Maier-Röntgen (1853—1894):
Ruotsalaisia sävelmiä ja tansseja op. 6 nro:t 4 ja 6 viululle ja pianolle (1882)
Torstai 24.7.2025
12.30 Tuupalan alakoulu
Oppilaskonsertti
- Musiikkikurssin oppilaita
Torstai 24.7.2025
45. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€
ME SOM ROM – ROMANIKSI OLEN SYNTYNYT – TILL ROM ÄR JAG FÖDD – I WAS BORN A ROMANI
Romanit kuuluvat Pohjoismaiden vanhimpiin kulttuurisiin vähemmistöihin.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Má píseň zas mi láskou zní (Lauluni rakkaudesta) op. 55 nro 1 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
Antonín Dvořák (1841—1904):
Aj! Kterak trojhranec můj (Kas, kuinka triangelini) op. 55 nro 2 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
Antonín Dvořák (1841—1904):
Když mne stará matka (Lauloi mulle äiti muinoin) op. 55 nro 4 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
Antonín Dvořák (1841—1904):
Široké rukávy (Väljässä pellavapaidassa) op. 55 nro 6 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
Antonín Dvořák (1841—1904):
Dejte klec jestřábu (Antakaa haukalle kultainen häkki) op. 55 nro 7 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
Pablo Sarasaten Zigeunerweisen-sävellyksen keskellä esiintyvä melodia on tärkeä osa romanien kulttuuriperintöä ympäri maailman ja sitä on laulettu kaikilla tunnistettavissa olevilla romanikielillä.
”Romaniksi olen syntynyt
koditonna kuljeskelen nyt.
Luonnon lapsi, mitä huolinkaan,
kun vain vapahana olla saan.
»Miksi kierrät?» multa kysellään.
Sit’ en tiedä oikein itsekään.
Muuttolintu siihen vastatkoon,
kiertotähti selvän antakoon.”
Miritza Lundberg ja Anna Kuvaja alustavat Sarasaten teoksen esityksen kertomalla sävellyksen sekä alkuperäisen laulun taustoista. Lundberg myös esittelee kyseisen teeman eri romanimurteilla laulaen.
Pablo de Sarasate (1844—1908):
Zigeunerweisen op. 20 viululle ja pianolle (1878)
Torstai 24.7.2025
46. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
AIKAMATKA II – TIDSRESA II – TIME TRAVEL II – KUHMON KAMARIMUSIIKKI 50 VUOTTA SITTEN
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Sonaatti nro 3 A-duuri op. 69 pianolle ja sellolle (1808)
Franz Schubert (1797—1828):
Sonaatti A-duuri D. 821 sellolle ja pianolle "Arpeggione" (1824)
Väliaika
Richard Strauss (1864—1949):
Sonaatti F-duuri op. 6 sellolle ja pianolle (1880–83)
Torstai 24.7.2025
47. 18.00 Sotkamon kirkko — 27/21€ **
KORVAKARKKIA KUHMOSTA – ÖRÖNGODIS FRÅN KUHMO – EARCANDY FROM KUHMO
Ristijärventie 1, 88600 Sotkamo (ajoaika Kuhmon keskustasta n. 45 min)
W. A. Mozart (1756—1791):
Larghetto - Allegro jousikvartetosta nro 5 D-duuri KV 593 (1790)
Toivo Kuula (1883—1918):
Kolme eteläpohjalaista tanssia op. 17a (1908, sov. viululle ja sellolle Minna Pensola)
Claude Debussy (1862—1918):
Assez vif et bien rythmé jousikvartetosta nro 1 g-molli op. 10 (1893)
Amanda Maier-Röntgen (1853—1894):
Allegro ma non Troppo - Trio jousikvartetosta A-duuri (n. 1870–80)
Joseph Haydn (1732—1809):
Finale jousikvartetosta nro 49 h-molli op. 64 nro 2 (1790)
Konsertin juontaa Antti Tikkanen.
KONSERTTI ON YHTEISTYÖTÄ OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN JA SOTKAMON KULTTUURITOIMEN KANSSA.
Konserttia ennen ja jälkeen on mahdollisuus ruokailuun Break Sokos Hotel Vuokatin ravintoloissa (Kidekuja 2). Lisätietoja ja pöytävaraukset: raflaamo.fi/fi/sotkamo.
Torstai 24.7.2025
48. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
ITÄMERI – ÖSTERSJÖN – THE BALTIC SEA
Edvard Grieg (1843—1907):
Matrosernes Opsang (Matruusien laulu) op. 68 nro 1 sarjasta Lyyrisiä kappaleita pianolle (1898)
Sebastian Fagerlund (1972—):
Oceano jousitriolle (2011)
Claude Debussy (1862—1918):
La mer (Meri) (1905, sov. pianotriolle Sally Beamish 2013)
Perjantai 25.7.2025
10.00 Salakamari
Musiikin ytimessä – viulisti Miritza Lundberg esittelee tohtorinväitöskirjansa aihetta (suomeksi).
Perjantai 25.7.2025
11.00 Kuhmo-talo/Pajakka-Sali
Oppilaskonsertti
- Musiikkikurssin oppilaita
Perjantai 25.7.2025
49. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
HOLBERGIN AJOILTA – FRÅN HOLBERGS TID – FROM HOLBERG'S TIME
Kaija Saariaho (1952—2023):
Terra Memoria jousiorkesterille (2009)
Barokkitansseja Holbergin ajoilta
Edvard Grieg (1843—1907):
Holbergin ajoilta, sarja op. 40 orkesterille (1884)
Perjantai 25.7.2025
50. 13.00 Tuupalan alakoulu — 12€
KAMARIMUSIIKIN TYÖPAJA – KAMMARMUSIK VERKSTAD – CHAMBER MUSIC WORKSHOP
W. A. Mozart (1756—1791):
Pianokvartetto Es-duuri KV 493 (1786)
- Marianna Shirinyan
- Musiikkikurssin oppilaita
Edward Elgar (1857—1934):
Pianokvintetto a-molli op. 84 (1918–19)
- Daniel Rowland
- Musiikkikurssin oppilaita
Perjantai 25.7.2025
51. 15.00 Kuhmo-talo — 27/21€
NOBELISTEJA – NOBELPRISTAGARE – NOBEL PRIZE IN LITERATURE
PABLO NERUDA 1971
Andrea Clearfield (1960—):
Kolme laulua viululle ja kontrabassolle (Pablo Nerudan runoihin)
THOMAS MANN 1929
Viimeistään Mannin samannimiseen romaaniin perustuva elokuva ”Kuolema Venetsiassa” teki Gustav Mahlerin 5. sinfonian Adagiettosta kuolemattoman. Tai toisinpäin.
Gustav Mahler (1860—1911):
Adagietto sinfoniasta nro 5 (1902, sov. viululle ja pianolle Otto Wittenbecher)
FRANS EMIL SILLANPÄÄ 1939
Aimo Mustonen (1909—1994):
Sillanpään marssilaulu (1940, sanat: Frans Emil Sillanpää)
BOB DYLAN 2016
Bob Dylan (1941—):
Knockin' On Heaven's Door (1973, soitinnus Minna Pensola)
SELMA LAGERLÖF 1909
Elfrida Andrée (1841—1929):
Förlåt mig (Anna anteeksi) oopperasta Fritiofs Saga (Fritofin taru) (1894–95, sanat: Selma Lagerlöf)
ERNEST MILLER HEMINGWAY 1954
”Soitin lapsena selloa. Äiti otti minut pois koulusta yhden lukuvuoden ajaksi, jotta voisin opiskella musiikkia ja kontrapunktia. Hänen mielestään minulla oli kykyjä, mutta olin kerta kaikkiaan täysin lahjaton. Soitimme kamarimusiikkia – joku tuli mukaan soittamaan viulua; sisareni soitti alttoviulua ja äiti pianoa. Se sellonsoitto – olin siinä maailman huonoin.”
Ernest Hemingway, The Paris Review (Spring 1958)
W. A. Mozart (1756—1791):
Pianokvartetto g-molli KV 478 (1785)
Perjantai 25.7.2025
52. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€
ROMANIVIRTUOOSIT – ROMSKA VIRTUOSER – ROMANI VIRTUOSI
Agnes Tschetschulin (1859—1942):
Alla Zingaresca viululle ja pianolle (1891)
Elena Kats-Chernin (1957—):
Gypsy Ramble alttoviululle, sellolle ja pianolle (1996)
Väliaika
Virtuoosisia viulusävelmiä, perinteisiä ja välillä hieman rokkaavampiakin romanilauluja sekä vangitsevaa romanitanssiperinnettä.
- Miritza Lundberg Ensemble
ROMANIMUSIIKIN ESITTÄMISTÄ KUHMOSSA TUKEE KONEEN SÄÄTIÖ.
Perjantai 25.7.2025
53. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€
SCHUBERTIN SULOA – SUBLIM SCHUBERT – SUBLIME SCHUBERT
Franz Schubert (1797—1828):
Jousikvintetto C-duuri D. 956 (1828)
Lauantai 26.7.2025
10.00 Kuhmo-talo/Kahvila Juttua
Musiikin ytimessä – psykiatri Jari Sinkkonen (suomeksi)
Lauantai 26.7.2025
54. 11.00 Kuhmo-talo — 33/25€ *
TAITEILIJAT TAUTEINEEN – KONSTNÄRER MED KRÄMPOR – COMPOSER'S CONDITIONS
Musiikin historiaa on perusteltua tutkia myös lääketieteen näkökulmasta: millaisista vaivoista säveltäjät ovat kärsineet ja miten ne ovat vaikuttaneet heidän musiikkiinsa? Johann Sebastian Bachin kohtaloksi koitui silmälääkärinä esiintynyt puoskari, Beethoven sairasti todennäköisesti kiusallista Crohnin tautia ja Mozartin kuolinsyy puhuttaa vuosisadasta toiseen. Lastenpsykiatri, lääketieteen tohtori ja kirjailija Jari Sinkkonen johdattelee säveltäjien sairaskertomuksien myytteihin ja tosiasioihin.
J. S. Bach (1685—1750):
Siciliano. Largo sonaatista nro 4 c-molli BWV 1017 viululle ja cembalolle (1717–23)
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Rondo. Allegro jousitriosta D-duuri op. 9 nro 2 (1797–98)
Väliaika
W. A. Mozart (1756—1791):
Jousikvintetto nro 5 D-duuri KV 593 (1790)
Lauantai 26.7.2025
55. 15.00 Kuhmo-talo — 27/21€
PARANE PIAN – KRYA PÅ – GET WELL SOON
J. S. Bach (1685—1750):
Alkukuoro kirkkokantaatista "Es ist nichts Gesundes an meinem Leibe" (Ei ole lihassani tervettä paikkaa) BWV 25 (1723, sov. jousioktetille Russ Bartoli ja Peter Lang)
Teos on omistettu kaikille, jotka ovat kärsineet tai edelleen kärsivät koronapandemiasta.
Cecilia Damström (1988—):
Cura op. 73 viululle ja preparoidulle pianolle (2020)
Georges Onslow, Ranskan Beethoveniksi kutsuttu säveltäjä, joutui metsästysonnettomuuteen, jossa hän sai luodin kasvoihinsa ja melkein menehtyi. Toipuessaan vaurioista hän sävelsi nuo tapahtumat yhteen lukuisista jousikvintetoistaan.
George Onslow (1784—1853):
Jousikvintetto nro 15 c-molli op. 38 "Luoti" (1829)
Lauantai 26.7.2025
56. 18.00 Kuhmon kirkko — 27/21€
VÄLIVUODENAJAT – MELLANÅRSTIDER – BETWEEN SEASONS
Nancy Dalberg (1881—1949):
Scherzo op. 6 jousiorkesterille (1914)
Jaakko Kuusisto (1974—2022):
Välivuodenajat op. 7 jousiorkesterille ja cembalolle (1995–96)
Kurt Atterberg (1887—1974):
Sarja nro 3 op. 19 nro 1 viululle, alttoviululle ja jousiorkesterille (1917)
Lauantai 26.7.2025
57. 20.00 Kuhmo-talo — 27/21€ **
TABULA RASA – MAHDOLLISUUS UUTEEN – EN CHANS TILL NYTT – A CHANCE FOR A CHANGE
Festivaalin viimeinen konsertti puhdistaa sielun vastaanottamaan uudet impulssit ja työstämään heränneet ajatukset.
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Pianosonaatti nro 14 cis-molli op. 27/2 "Kuutamo" (1801)
”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.”
Tuutikki Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi
Arvo Pärt (1935—):
Tabula rasa (Tyhjä taulu) viululle, alttoviululle, preparoidulle pianolle ja jousiorkesterille (1997)