Photo: Ulla Nisonen
Kreeta-Maria Kentala
Viulisti Kreeta-Maria Kentala on Suomen vanhan musiikin liikkeen uranuurtaja, joka on kotonaan solistina, johtajana ja pedagogina niin barokin, klassisen ja romantiikan ajan musiikin kuin kansanmusiikinkin parissa. Hän konsertoi säännöllisesti sekä soolo- ja kamarimusiikkiprojekteissa että eri orkesterien solistina, konserttimestarina ja johtajana.
Kreeta-Maria opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa Mauno Järvelän, Juha Kankaan ja Kaija Saariketun johdolla. Sieltä tie vei Sibelius-Akatemian kautta Jennifer ja Endre Wolfin luokalle Edsbergin musiikkikouluun Tukholmaan. Edsbergissä järjestetyllä mestarikurssilla Kreeta-Maria tapasi Reinhard Goebelin, ja siirtyi hänen vanavedessään opiskelemaan barokkimusiikkia Kölniin. Kreeta-Maria opiskeli barokkimusiikkia mestarikurssien ja yhteisten projektien merkeissä myös barokkiviulisti Monica Huggettin johdolla.
Uransa aikana Kreeta-Maria on ehtinyt olla töissä orkesterimuusikkona Radion Sinfoniaorkesterissa ja barokkimuusikkona Musica Antiqua Köln -yhtyeessä. Ilmeisesti sukuvikana innostuksen opetustyöhön perinyt Kreeta-Maria toimii myös monipuolisesti pedagogina. Hän on kysytty orkesterimuusikoiden ja soitinpedagogien kouluttaja etenkin barokin, klassismin ja varhaisromantiikan ajan tyyleissä. Aiemmin Kreeta-Maria on toiminut viulun lehtorina Länsi-Helsingin musiikkiopistossa sekä barokkiviulumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Lisäksi hän on opettanut barokkimusiikkia Pietarsaaren ammattikorkeakoulu Noviassa.
Kreeta-Marialla on lukuisia erilaisia kansanmusiikkia ja vanhaa musiikkia yhdistäviä konserttiohjelmia intiimistä duosta aina 10-henkiseen yhtyeeseen. Hän laatii ja soittaa kaikista mieluiten konserttiohjelmia, joissa on tuntemattomia säveltäjänimiä ja harvoin kuultua ohjelmistoa. Kreeta-Mariasta on myös mielenkiintoista sekoitella eri tyylilajeja keskenään: barokin seuraksi sopii mainiosti kansanmusiikki tai vaikkapa uusi tilausteos. Vuodesta 2019 vuoteen 2021 Kreeta-Maria toimii Oulunsalo soi -festivaalin taiteellisena johtajana.
Kreeta-Marian kamarimuusikkona ja solistina tekemät levytykset ovat keränneet ilahtuneita arvosteluja niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on saanut levytyksistään kolme Emma-palkintoa, ääni- ja kuvatallennetuottajien Janne-palkinnon sekä kaksi Yleisradion Vuoden levy -palkintoa. Vuonna 2016 Valtion taidetoimikunta myönsi Kreeta-Marialle viiden vuoden taiteilija-apurahan vuosille 2017–2021 ja toukokuussa 2019 hänet nimettiin ehdolle Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 musiikkipalkinnon saajaksi. Lisäksi Kreeta-Marian työ on huomioitu Suomen Vanhan musiikin liiton ”Vuoden vanhan musiikin teko 2019” -tunnustuksella. Kreeta-Marialle on myönnetty kaksivuotinen taitelija-apuraha Kulttuurirahastolta vuosiksi 2023-2025.
Kaustislaisena, sekä isän että äidin puolelta pelimannisuvuista polveutuvana ja pienestä pitäen kansanmusiikkia soittaneena muusikkona Kreeta-Marian sydäntä lähellä on myös hänen kotipaikkakuntansa musiikkielämä. Kreeta-Maria on ollut Kaustisen kamarimusiikkiviikon taiteellinen johtaja vuosina 2010–2012 sekä Kaustisen Pelimanniyhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen vuosina 2013-2020.
Taiteilijan/Yhtyeen omat kotisivutEsitykset
21.7.
Johan Helmich Roman (1694—1758):
Triosonaatti fis-molli BeRi 109
21.7.
Georg Friedrich Händel (1685—1759):
Triosonaatti A-duuri op. 5 nro 1 (1739)
22.7.
Arcangelo Corelli (1653—1713):
Triosonaatti G-duuri op. 1 nro 9 teoksesta 12 sonaattia (1681)
22.7.
Johan Helmich Roman (1694—1758):
Triosonaatti A-duuri BeRi 114
22.7.
J. S. Bach (1685—1750):
Kantaatti "Schweigt stille, plaudert nicht" BWV 211 "Kahvikantaatti" (1734, sanat: Christian Friedrich Henrici)
- Else Torp
- Paul Bentley-Angell
- Jakob Bloch Jespersen
- Kaisa Kortelainen
- Anna Gebert
- Kreeta-Maria Kentala
- Barbora Hilpo
- Jussi Seppänen
- Jani Pensola
- Marianna Henriksson
22.7.
Christoph Graupner (1683—1760):
Triosonaatti E-duuri GWV 208 (n. 1741)
22.7.
C. Ph. E. Bach (1714—1788):
Triosonaatti c-molli H. 579 "Sangviinikko ja melankolikko" (1749)
23.7.
Talonpoikaisbarokkia Pohjanmaan rannikon nuottikirjastosta (sov. Antti Järvelä)
23.7.
Jean-Marie Leclair (1697—1764):
Alkusoitto A-duuri op. 13 nro 3 kahdelle viululle ja continuolle (1753)
23.7.
Jean-Féry Rebel (1666—1747):
Triosonaatti nro 6 g-molli "L'Immortelle"
24.7.
24.7.
Antonio Vivaldi (1678—1741):
Triosonaatti d-molli op. 1/12 "La follia" (1705)
26.7.
J. S. Bach (1685—1750):
Siciliano. Largo sonaatista nro 4 c-molli BWV 1017 viululle ja cembalolle (1717–23)