Piia Komsi
Piia Komsi on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia sopraanoja ja erityisesti kysytty uuden musiikin tulkki ympäri maailmaa. Hänen virtuoosisen notkealle äänelleen on sävelletty useita teoksia oopperoista kamarimusiikkiin, hänen kyetessään mitä vaikeimpiin ääniakrobaattisiin suorituksiin. Suomalaisten orkestereiden lisäksi hän on laulanut mm. New York Filharmonikkojen, Los Angelesin Filharmonikkojen, Baijerin Radio-Orkesterin, BBCSO Lontoon ja BBC Walesin Sinfoniaorkestereiden, Philharmonie Radio France,
Ensemble Intercontemporainin, Kölnin Musik Fabrikin, NDR ElbPhilharmonie Hamburg, Gulbenkian orkesterin, Oslon Filharmonikoiden, Tukholman Kuninkaallisen Filharmonian, Göteborgin Sinfonikkojen ja Frankfurtin Ensemble Modernen kanssa. Mm. näiden orkestereiden myötä hän on tehnyt paljon yhteistyötä huippukapellimestareiden kuten Alan Gilbertin, Esa-Pekka Salosen, Peter Eötvösin, Kent Naganon, François Xavier Rothin kanssa.
Piia Komsi on esiintynyt myös lukuisilla musiikkifestivaaleilla koti- ja ulkomailla (Östersjö-Festivalen Stockholm, Proms Lontoo, Musica Viva Strasbourg, Zagreb Music Biennale).
Koloratuurisopraano Komsin läpimurtorooli oli Thomas Adesin Powder Her Face -oopperan Maid Helsingin Musica Nova-festivaalilla. Sittemmin hän on saanut kiitosta useista rooleista kuten viimeisimpänä Medusa ja poikarakastaja Narkissos (Paola Livorsi: Medusa), Martha (Le Malentendu) Medea (Pascal Dusapin: Medea Material), Venus/Gepopo (György Ligeti: Le Grand Macabre), Yön kuningatar ja Pamina (Mozart: Taikahuilu), Brünnhilde (Wagner/Dove: Ring) ja Tytär-Kraut (Heinz-Juhani Hofmann: Ahti Karjalainen – Elämä ja teot). Piia Komsi on tehnyt
rooleja Suomen Kansallisoopperassa ja vapaan kentän oopperaproduktioissa sekä mm.Bolognan Teatro Comunalessa, Chemnitzin oopperatalossa, Baijerin Valtionoopperassa, Théâtre du Capitol Toulousessa, Napolin San Carlossa, Pariisin Théâtre et Musiquessa, Rooman Teatro Olimpicossa, Buenos Airesissa Teatro Colónissa , Opera Lillessä ja Tel Avivin oopperassa.
Yksi intensiivisimmistä yhteistyökumppaneista on koko laulu-uran ajan ollut yhteistyö säveltäjä Unsuk Chinin kanssa, jonka teoksia Komsi on myös kantaesittänyt ja levyttänyt. Piia lauloi Kissan roolin Alice in Wonderlandoopperan kantaesityksessä Münchenissä (esitys valittiin vuoden parhaaksi oopperakantaesitykseksi Saksassa). Komsi on esittänyt ja kantaesittänyt paljon muun muassa Vinko Globokarin, Liza Limin, Esa-Pekka Salosen, Heinz-Juhani Hofmannin, Kimmo Hakolan, Kaija Saariahon, Tapio Tuomelan, Aija Puurtisen, Jovanka Trbojevicin, ja Einojuhani
Rautavaaran musiikkia.
Piia Komsi on koko laulajan uransa alusta asti ollut myös aktiivinen liedlaulaja ja tehnyt intensiivistä yhteistyötä mm. pianistien Ilmo Rannan ja Juho Alakärpän kanssa. Hänen yksi aluevaltauksensa on laulaa ja soittaa selloa samanaikaisesti ja tälle maailman ainoalle koloratuurisopraanosellistiyhdistelmälle hänelle ovat säveltäneet mm. Liza Lim, Anna-Lena Laurin, Heinz-Juhani Hofmann, Jovanka
Trbojevic ja Paola Livorsi.
Piia Komsin levytys Liza Limin Mother Tongue levyllä Tongues on pääsi vuoden 2021 parhaimpien levytysten listalle New Yorker -lehdessä. Komsi sai 2018 Italian arvostetun Franco Abbiati-palkinnon parhaasta nykyoopperan esityksestä Italiassa: Dusapinin oopperasta Medea, jossa Piia lauloi Medean pääroolin.
2019 Piia Komsi oli ehdolla vuoden 2019 naislaulajaksi ”Sängerin des Jahres” Opus Klassikin arvostetulla listalla (mm. Renée Flemingin, Anna Netrebkon ja Diana Damraun) kanssa kahdessa kategoriassa: Category 1: Female Singer of the Year ja Category 9: Vocal Soloist Recording: Concert Komsi, Piia – Rolf Riehm: “Die schrecklich-gewaltigen Kinder”. Hänen levytyksiään on myös palkittu mm. Emma-palkinnolla. Komsille myönnettiin viisivuotinen taiteilija-apuraha vuonna 2022.
Komsin uusin juuri ilmestynyt levy Soita.Kirjoita joskus. Ruf an. Schreib doch mal. sisältää Heinz-Juhani Hofmannin sooloteoksia hänelle sävelletyille sopraanoselloyhdistelmälle ja sopraanosoololle, ja on jo saanut ylistäviä arvosteluita useilta kriitikoilta. Levytys sai jälleen Piia Komsin vuoden 2022 ehdokkaaksi mm. parhaan naislaulajan ja parhaan nykymusiikkiteoslevytyksen Opus Klassikin listalle.
Lähivuosien levytyksiä ovat olleet Zoltán Jeneyn Wohin (Presto Classical), Rolf Riehmin Die Schreckliche gewaltige Kinder (WERGO) ja Vinko Globokarin Exil 3 (Neos Music).
Levy ”Solaris” ilmestyi 22.11.2012 Naxos/Proprius-merkillä (uusia sävellyksiä säveltäjiltä Rautavaara, Tuomela, Hofmann, Puurtinen, Järvelä, Yanov-Yanovsky, Raskatov, Bach, Schubert, Boulanger) sisältäen rukouksia ja lohdutuksen lauluja. Se on saanut kriitikoilta ylistäviä arvioita:” Vuoden paras levy” ja ”aito taidelevy”.
Taiteilijan/Yhtyeen omat kotisivutEsitykset
19.7.
Musiikin ytimessä – sopraano ja sellisti Piia Komsi (suomeksi)
19.7.
Armas Järnefelt (1869—1958):
Varpunen (1895, sanat: Suonio/pseud.)
19.7.
Jovanka Trbojević (1963—2017):
Sky Shopping - Hommage à Brahms oopperasta Absurdium sopraanolle ja sellolle (2011–12, teksti: Jovanka Trbojević)
19.7.
Jukka Harju (1975):
Frozen Elegy (Paleltunut elegia) käyrätorvelle, viululle, pianolle ja lauluäänelle (2015, sanat: Panu Tuomi)
20.7.
Kimmo Hakola (1958):
Viitakieli teoksesta Kaksi imaginaarista lintua op. 114 koloratuurisopraanolle ja sellolle (2023)
22.7.
Ilkka Kuusisto (1933):
Suomalainen vieraanvara (1972, sanat: Helena Vuorenjuuri)
23.7.
Armas Järnefelt (1869—1958):
Pääskylle (1895, sanat: Jooseppi Mustakallio)
23.7.
Armas Järnefelt (1869—1958):
Leivo (1920, sanat: Aleksanteri Rahkonen)
23.7.
Oskar Merikanto (1868—1924):
Pai, pai, paitaressu op. 2 nro 1 (1887, sanat: Jooseppi Mustakallio)
24.7.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Má píseň zas mi láskou zní (Lauluni rakkaudesta) op. 55 nro 1 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
24.7.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Aj! Kterak trojhranec můj (Kas, kuinka triangelini) op. 55 nro 2 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
24.7.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Když mne stará matka (Lauloi mulle äiti muinoin) op. 55 nro 4 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
24.7.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Široké rukávy (Väljässä pellavapaidassa) op. 55 nro 6 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
24.7.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Dejte klec jestřábu (Antakaa haukalle kultainen häkki) op. 55 nro 7 sarjasta Mustalaislauluja (1880)
25.7.
Elfrida Andrée (1841—1929):
Förlåt mig (Anna anteeksi) oopperasta Fritiofs Saga (Fritofin taru) (1894–95, sanat: Selma Lagerlöf)