Perjantai 26.7.
Ensimmäisessä konsertissa 26.7. Maija Numminen soittaa Beethovenia ja Schumannia. Samana iltana pidetään Koskenmäellä perukkakonsertti, jossa on kamariorkesterimusiikkia. Esiintyjiä on enemmän kuin yleisöä. Väitetään, että kalamatkat on osutettu juuri perjantai-iltaan, jotta ei vain tarvitsisi mennä konserttiin.
Sunnuntai 28.7.
Kahden konsertin päivä. Ensin soittaa kirkossa kamariorkesteri Jarmo Vainion johdolla ja sitten Izumi Tateno pitää koululla oman pianokonsertin. Ohjelma on mittava Lisztin h-mollisonaatista lähtien.
Maanantai 29.7.
Päivän ainoassa varsinaisessa konsertissa Takaya Urakawa soittaa sooloviulumusiikkia, ohjelmassa on Bachia ja Bartókia. Pääkonserttien lisäksi järjestetään lyhyitä konsertteja nimeltään Iltamusiikki, ja niissä kuullaan tilanteeseen sopivaa musiikkia.
Tiistai 30.7.
Marja Holopainen laulaa, Izumi Tateno soittaa, ja Ilari Lehtisen ja Kimmo Lappalaisen soittamana kuullaan Prokofjevin huilusonaatti. Illalla Edward Auer soittaa Chopinin nocturnoja. Helsingin Sanomissa kuvataan tunnelmia: ”Taiteilija oli parhaimmillaan ja kuulijakunta istui hievahtamatta lähelle puolta yötä. Havahduttiin vasta kun valot salissa sammutettiin ja flyygelin kansi painettiin kiinni.” Tällaiset jutut herättävät varmasti huomiota myös pääkaupunkiseudulla. Olisiko syrjäisestä Kuhmosta löydettävissä jotain sellaisia elämyksiä, joita suurkaupunkien konserttisalit eivät voi tarjota?
Keskiviikko 31.7.
Edward Auerin soolokonsertti. Soitossa on vanhan ajan mestareiden suurta tyyliä etenkin Chopinin poloneesissa. Ei ihme, onhan Auer menestynyt myös Varsovan Chopin-kilpailuissa.
Torstai 1.8.
Trio Tateno soittaa viimeistellyn vahvasti Beethovenin c-molli trion ja Tshaikovskin a-molli-trion kuten edellisenäkin kesänä. Yoshiko Arai, Seppo Kimanen ja Izumi Tateno ovat hyvässä vedossa ja yhteisharjoittelu on ollut tarkkaa. Soitto on täysin kansainvälistä luokkaa. Tämä konsertti myös radioidaan. Nyt Kuhmo on pääsemässä valtakunnalliseen tietoisuuteen.
Perjantai 2.8.
Jälleen Takaya Urakawa, nyt yhdessä Tatenon kanssa. Ohjelmassa on sytyttävä tulkinta Griegin viulusonaatista, Beethovenin sonaatti F-duuri sekä Franckin sonaatti.
Lauantai 3.8.
Kello 18 Seppo Kimanen nousee koulun näyttämölle. Päästyään portaat ylös hän kompastuu ja lentää rähmälleen. Yleisöstä kuuluu ihmettelevä huokaus. Kimanen nousee ylös, tarttuu mikrofoniin ja ilmoittaa kuulijoille: ”Tämä oli kuuluisa kappale Kimasen lento.”
Koko sali räjähtää nauruun. Eihän tällaista voi tapahtua vakavan klassisen musiikin konsertissa! Mutta nyt oli tapahtunut. Ja se tarkoitti, että tänä iltana kaikki on mahdollista. Ohjelmasta selviää vain, että tänä iltana pidetään ”Kamarimusiikki-iltamat, joiden aikana kahvi- ja voileipätarjoilua”. Esiintyjistä ja teoksista luetellaan vain osa, mutta lopussa on tärkeä lisäys: ”N. klo 21 vapaata musisointia, leirin kaikki taiteilijat.”
Nyt muusikot saavat soittaa niitä teoksia, jotka eivät mahtuneet muihin konsertteihin. Erityisen hyvin Iltamiin sopivat tietenkin erilaiset taiturikappaleet, joita soittajilla luonnollisesti oli ohjelmistossa, mutta joilla ei varsinaisissa konserteissa yleensä ollut käyttöä. Lisäksi kuullaan suurta ja vakavaa musiikkia, kuten Bachin Brandenburgilainen konsertto, Brahmsin pianokvintetto, Bartókin Kontrasteja, Bachin Chaconne ja Prokofjevin pianosonaatti nro 7, jonka motorisen finaalin Edward Auer vasaroi näyttävästi.
Kolmentoista teoksen konsertista tulee ennenkuulumattoman pitkä, peräti nelituntinen. Mutta sekään ei vielä ole vallankumouksellista. Uudenlaisen tästä konsertista tekee juonto. Juontajaksi pitää löytää sanavalmis, älykäs, esiintymään tottunut ja musiikkia tunteva ihminen. Seppo Kimasen ei tarvitse etsiä kaukaa. Vaikka hän on ennestäänkin ylityöllistetty festivaalijohtajana ja sellistinä, hän ottaa vielä vaativan tehtävän. Juhla alkaa henkilöityä häneen entistäkin selvemmin.
Yleisö on neljän tunnin jälkeenkin innoissaan. Mitään juuri tällaista ei voi kokea missään muualla. Olisiko tässä sellainen menestystuote, jonka nosteessa Kuhmon kamarimusiikkifestivaali voisi nousta tunnetuksi koko Suomessa?
Sunnuntai 4.8.
Päätöspäivän ohjelmassa on Mozartin huilukonsertto, Bachin kaksoisviulukonsertto, Schubertin kvintetto ja Chaussonin konsertto viululle, pianolle ja jousikvartetille. Samana päivänä käydään vielä Lentiiran kirkossa. Ja näin on takana viides festivaali. Nyt on selvästi päästy johonkin uuteen. Tämä festivaali lupaa paljon.
Juhani Koivisto, lehdistöpäällikkö, Kuhmon Kamarimusiikin historiikin kirjoittaja