Tiistai 15.7.

Tiistai 15.7.2025

10.00 Salakamari

Musiikin ytimessä – laulaja Waltteri Torikka (suomeksi)

Tiistai 15.7.2025

7. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€

HYGGEILLÄÄN – DET ÄR HYGGE SOM GÄLLER – WITH HYGGE

”Hygge on tanskankielinen sana, jolla tarkoitetaan mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, joka yhdistetään myös hyvinvointiin ja seesteiseen mielialaan.”

Wikipedia

Oskar Merikanto (1868—1924):

Merellä op. 47 nro 4 (1891, sanat: J. H. Erkko)

Oskar Merikanto (1868—1924):

Itkevä huilu op. 52 nro 4 (1905, sanat: Larin-Kyösti)

Oskar Merikanto (1868—1924):

Suvi-illan vieno tuuli op. 87 nro 2 (1915, sanat: Eino Leino)

Oskar Merikanto (1868—1924):

Nälkämaan laulu (1911, sanat: Ilmari Kianto)

Oskar Merikanto (1868—1924):

Oi, muistatko vielä sen virren op. 52 nro 3 (1905, sanat: Eino Leino)

Oskar Merikanto (1868—1924):

Laatokka op. 83 nro 1 (1913, sanat: Mikko Uotinen)

Elfrida Andrée (1841—1929):

Jousikvartetto A-duuri (1861)

Johan Svendsen (1840—1911):

Romanssi G-duuri op. 26 (1881, säveltäjän sovitus viululle ja pianolle)

Tiistai 15.7.2025

8. 15.00 Tuupalan alakoulu — 27/21€

RAKKAUDELLA, ROBERT – MVH, ROBERT – WITH LOVE, ROBERT

Säveltäjien keskinäiset suhteet näkyivät ja kuuluivat monin tavoin. Nyt tarkkana Schumannin Nuorten Albumin viimeisen laulun kanssa! Sen aloitussävelet G-A-D-E saattavat paljastaa Schumannin hyvän ystävän sekä konsertin jatkon.

Robert Schumann (1810—1856):

Album für die Jugend (Nuorten albumi) op. 68 nrot 5, 8, 9, 23, 32 ja 41 sarjasta pianolle (1848)

Niels Gade (1817—1890):

Capriccio viululle ja pianolle (1878, transkriptio huilulle ja pianolle)

Robert Schumann (1810—1856):

Jousikvartetto nro 2 F-duuri op. 41 nro 2 (1842)

Tiistai 15.7.2025

9. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€

HARMONIKKA JA HAMMERKLAVIER – DRAG & TRYCK – FULL BELLOWS, PEDALS DOWN

Beethoven halusi vakiinnuttaa valitsemansa saksankielisen nimen pianolle (eli vasarakosketinsoittimelle) ja nimesi sonaattinsa op. 106 saksaksi ”Grosse Sonate für das Hammerklavier”. Saksankielinen nimi ei ottanut tuulta alleen, mutta itse teos vakiintui haasteeksi pianistisukupolvesta toiseen – sonaatti oli kenties vaikein pianolle kirjoitettu kappale tuohon mennessä. Beethovenin esitysohjeet ovat yksityiskohtaiset: una corda -pedaalin (sen vasemmanpuoleisen) käyttö ohjeistetaan erityisen tarkasti.

Ludwig van Beethoven (1770—1827):

Pianosonaatti nro 29 B-duuri op. 106 "Hammerklavier" (1817–1818)

Väliaika

Veli Kujalan keksimä ja yhdessä Pigini-soitinvalmistajan kanssa suunnittelema neljäsosasävelaskelharmonikka avaa täysin uudenlaiset soinnilliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet perinteiseen harmonikkaan verrattuna.

Veli Kujala (1976—):

MiXi neljäsosasävelaskelharmonikalle ja jousikvartetille (2011)

Robert Schumann puolestaan ihastui uuteen pedaalikeksintöön, kaikupedaaliin (se oikeanpuoleinen). Pedaalihuumassaan ja innostuksissaan hän tuli sivutuotteena ”keksineeksi” myös pianokvinteton.

Robert Schumann (1810—1856):

Pianokvintetto Es-duuri op. 44 (1842)

Tiistai 15.7.2025

10. 21.00 Kuhmo-talo — 27/21€

NÄIN EMME VOI JATKAA – SÅ HÄR KAN VI INTE FORTSÄTTA – WE CAN'T GO ON LIKE THIS

Jean Sibelius (1865—1957):

Viisi pianokappaletta op. 75 "Puu-sarja" (1914)

Moving Mansion on kunnianosoitus Turkin tasavallan perustajalle Atatürkille, joka 1930-luvulla siirrätti kokonaisen talon suojellakseen n. 400-vuotiaan plataanipuun. Puun oksat olivat alkaneet kasvaa viereisen kartanon katon päälle ja talo siirrettiin viisi metriä kauemmaksi sentti sentiltä perustuksia raiteiden päällä hivuttaen.

Fazil Say (1970—):

The Moving Mansion op. 72b huilulle, klarinetille, viululle, sellolle ja pianolle

Friedrich Kuhlau (1786—1832):

Es kann schon nicht alles so bleiben (Ei voi kaikki olla pysyvää) op. 10b nro 4 teoksesta 12 muunnelmaa ja sooloja huilulle (1810)

”Minä olen ajatellut paljon ihmisen

mahdollisuuksia tässä maailmassa.

Ei niitä ole.

Miljoonat kuolevat

ja me muut

lopumme johonkin, sanokaamme

yksinäisyyteen.

Ne, jotka eivät ajattele,

syyttävät pessimismistä.”

Hannu Salama

Hannu Salama (1936—):

Runo Minä olen ajatellut paljon

”Homunculus (suom. pikkumies) on pieni keinotekoinen, tietyistä ainesosista valmistettu ihminen, joka ensimmäisen kerran esiintyy alkemisti Paracelsuksen teksteissä.”

Wikipedia

Esa-Pekka Salonen (1958—):

Homunculus (Pikkumies) jousikvartetille (2008)