Tiistai 22.7.

Tiistai 22.7.2025

10.00 Salakamari

Musiikin ytimessä – Minna Lindgren kertoo seuraavien päivien ohjelmasta (suomeksi).

Tiistai 22.7.2025

36. 11.00 Kuhmon kirkko — 27/21€

KUNINGATAR KRISTIINAN HOVI – DROTTNING KRISTINAS HOV – QUEEN CHRISTINA'S COURT

Arcangelo Corelli (1653—1713):

Triosonaatti G-duuri op. 1 nro 9 teoksesta 12 sonaattia (1681)

Johan Helmich Roman (1694—1758):

Triosonaatti A-duuri BeRi 114

Alessandro Scarlatti (1660—1725):

Kantaatti O penosa lontananza H. 497 sopraanolle, bassolle ja continuolle (sanat: tuntematon)

Alessandro Scarlatti (1660—1725):

Kantaatti Sono un'alma tormentata H. 672 sopraanolle, bassolle ja continuolle (sanat: tuntematon)

Andrea Amendola (—):

Ernando Moribondo

Tiistai 22.7.2025

37. 15.00 Kuhmo-talo — 27/21€

FIKA

”Fika, tuo viehättävä tapa kahvitella ystävien kanssa, on yhtä ruotsalainen kuin ABBA.”

visitsweden.com

John Cage (1912—1992):

Living Room Music (1940, sanat lainattu Gertrude Steinin lastenkirjasta Maailma on pyöreä)

Ilkka Kuusisto (1933—):

Suomalainen vieraanvara (1972, sanat: Helena Vuorenjuuri)

J. S. Bach (1685—1750):

Kantaatti "Schweigt stille, plaudert nicht" BWV 211 "Kahvikantaatti" (1734, sanat: Christian Friedrich Henrici)

Tiistai 22.7.2025

38. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€

KOHTAAMISIA I – TREFFPUNKT I – HOT SPOT I: LEIPZIG

Leipzig oli 1800-luvun puolivälissä varsinainen ”hot spot”, muiden muassa Mendelssohnit ja Schumann olivat siellä monessa mukana. Kaupunki houkutti myös pohjoismaisia säveltäjiä. Leipzigissa tavattiin, solmittiin ystävyyssuhteita ja tuotiin vaikutteita takaisin kotiin. Norjalainen Christian Sinding, ruotsalainen Amanda Maier, hollantilainen Julius Röntgen (josta tuli myöhemmin Maierin puoliso) sekä tanskalainen Niels W. Gade muiden ohella loivat Leipzigin vuosinaan pohjaa ”pohjoisen soundin” tunnistettavuudelle. Tämä soundi on Saksassa edelleen kovassa huudossa – eikä suotta!

Julius Röntgen (1855—1932):

Serenadi nro 2 puhallinkvintetille (1928)

Niels Gade (1817—1890):

Jousioktetto F-duuri op. 17 (1848)

Väliaika

Amanda Maier-Röntgen (1853—1894):

Ruotsalaisia sävelmiä ja tansseja op. 6 nro 2 viululle ja pianolle (1882)

Christian Sinding (1856—1941):

Pianokvintetto e-molli op. 5 (1882–84)

Tiistai 22.7.2025

39. 21.00 Kuhmon kirkko — 27/21€

ILTA LEIPZIGISSA – NATTLIG LEIPZIG – LATE NIGHT LEIPZIG

J. S. Bach (1685—1750):

Chaconne partitasta nro 2 d-molli BWV 1004 sooloviululle (1720, sov. viululle ja pianolle Robert Schumann)

Graupnerin toimiessa Hesse-Darmstadtin hovikapellimestarina 1710-luvulla, talousvaikeudet vaikuttivat paikalliseen ooppera- ja musiikkielämään. Palkat saattoivat jäädä maksamatta tai vähintäänkin pienenivät tuotantojen vähyyden takia. Tästä syystä Graupner hakeutui paremmille apajille Leipzigin Tuomaskoulun kanttorin virkaan. Hän sai kuin saikin tuon paikan ja tuleva työnantaja kirjoitti Hesse-Darmstadtiin pyynnön vapauttaa Graupner nykyisestä virastaan. Hesse-Darmstadtin maakreivi Ernst Ludwig ei kuitenkaan halunnut päästää säveltäjää käsistään vaan maksoi myöhästyneet saatavat ja tarjosi antoisan palkankorotuksenkin, joka sai Graupnerin palaamaan takaisin. Näin Leipzigin virka jäi vapaaksi. Seuraavaksi paikkaa oli hakemassa säveltäjä nimeltään Johann Sebastian Bach.

Christoph Graupner (1683—1760):

Triosonaatti E-duuri GWV 208 (n. 1741)

C. Ph. E. Bach (1714—1788):

Triosonaatti c-molli H. 579 "Sangviinikko ja melankolikko" (1749)