On se uskottava, Kuhmon Kamarimusiikki on maailman 14. paras festivaali. Kärjessä ovat valtavilla budjeteillaan Salzburg ja Bayreuth, mutta Kuhmon taakse jäivät sellaiset suurtapahtumat kuin Firenzen Maggio Musicale ja Tukholman Itämeri-festivaali.

Suomalaisittain ilahduttavaa on, että myös Turun musiikkijuhlat oli listalla. Savonlinnan oopperajuhlat sijoittui peräti toiseksi linnafestivaalien sarjassa.

Listauksen on tehnyt itävaltalainen Festspiele-lehti, eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun Kuhmo sijoittui. Itse asiassa kainuulainen kamarimusiikki on komeillut maailman suurten festivaalien joukossa jo vuodesta 2008.

Lehden toimittaja ja valokuvaaja kävivät tutustumassa Kuhmon Kamarimusiikkiin 2011 ja minulla oli ilo opastaa heitä parin päivän ajan. He sattuivat myös keskelle varsin eksoottista tapahtumaa, kun kamarimusiikkia soitettiin Kuikan kämpällä. Paikka toimii luontokuvaaja Lassi Rautiaisen karhusafarien keskuksena, mutta suuri hirsikämppä sopii mainiosti myös musiikille. Väkeä tuli enemmän kuin odotettiin, joten yleisö joutui odottelemaan penkkien järjestämistä. Sillä aikaa kuulijoita viihdytti alppitorvitaiteilija, joka puhalsi monimetristä torveaan kainuulaisten mäntyjen keskellä. Kaikki eivät mahtuneet edes sisään, mutta musiikkia kelpasi kuunnella kauniissa järvimaisemassa avoimista ikkunoista.

Ulkokuuntelun valitsivat myös Festspielen edustajat, valokuvaaja kun odotti lasta eikä väkijoukkoon ahtautuminen oikein innostanut. Itävaltalaiset istuivat mättäällä, söivät mustikoita, ihastelivat luontoa ja kuuntelivat jousikvartetin säveliä. Tuolla kokemuksella festivaali ainakin erottui kaikista muista. Syksymmällä valokuvaajalta tuli sitten kuva vastasyntyneestä, ja oli mukava ajatella, että uusi ihminen oli jo ennen maailmaan tuloaan kuullut komeassa suomalaisessa luonnossa niin alppitorvea kuin jousikvartettiakin.

Juhani Koivisto, lehdistöpäällikkö