Sleesialainen kansansävelmä: Maa on niin kaunis
Maa on niin kaunis
Kirkas Luojan taivas
Ihana on sielujen toiviotie
Maailman kautta
Kuljemme laulain
Taivasta kohti matka vie
Kiitävi aika
Vierähtävät vuodet
Miespolvet vaipuvat unholaan
Kirkasna aina
Sielujen laulun
Taivainen sointu säilyy vaan
Enkelit ensin
Paimenille lauloi
Sielusta sieluhun kaiku soi
Kunnia Herran
Maassa nyt rauha
Kun Jeesus meille armon toi
kuula: Tuijotin tulehen kauan
Tuijotin tulehen kauan, liikuttelin lieden puita,
ajattelin armastani, muistin mustakulmaistani.
Hiilet hehkui, kuvat kulki, ajat armahat samosi,
liiteli suviset linnut, keikkuivat kesäiset päivät,–
poski hehkui, suu hymysi, silmät muita muistutteli.
Vierin maita, vierin soita, vierin suuria saloja,
salossa savu sininen, savun alla armas mökki,
mökissä ihana impi, kultakangasta kutovi,
helmellistä helskyttävi. Kelle kangas kultaloimi?
Häiksi metsän morsiolle. Kelle neiti näätärinta?
Hiihtäjälle hiiden korven. Ei hyvä hylätyn kauan
liikutella lieden puita, vesi silmihin tulevi,
pää käsihin tuiskahtavi, kurkussa korina käypi,
sylkytys sydänalassa.
Eino Leino
Madetoja: Serenadi
Tuli tuoksuvat illat ja tyynet veet
Kevätkuutamot koivujen alla
Tuli lemmen kaihot ja kyyneleet
Ja lemmen hehkut ja halla
Voi kuinka ne lemusi kukkaset
Mun impeni ikkunalla!
Voi, kuinka ne helisi kanteleet
Mun impeni akkunan alla!
Ja kantelo helkkää vieläkin
Mut kuihtuneet ovat kukkaset
Syys tullut on maahan ja sydämihin
Mun lempeni kieliä kuule sa et;
Minä yksin yössä murehdin
Mut muiden sa murheita kuuntelet
Eino Leino
Merikanto: omenankukat
Mun onneni kukkii kuin omenapuu
Kevätöissä valoisissa
Kun kuusten latvat ne kumartuu
Ja immet on unelmissa
Ne yöt pari ympäri helluntain
Ne yöt on suuret ja syvät
Ja silloin jos ei tule tuuli vain
Niin kypsyvät he’elmät hyvät
Mun onneni kukkii kuin omenapuu
Kevätöissä valoisissa
Kun kuusten latvat ne kumartuu
Ja immet on unelmissa
Ne yöt pari ympäri helluntain
Ne yöt on suuret ja syvät
Ja silloin jos ei tule tuuli vain
Niin kypsyvät he’elmät hyvät
Oi, antaos taivas tyyntä nyt
Jos sitten sä annatkin muuta!
Oi, varjele Luojani vakainen
Nyt orvon omenapuuta!
Oi, varjele Luojani vakainen
Nyt orvon omenapuuta!
Eino Leino
monnot: hymni rakkaudelle
Hymne à l’amour
Le ciel bleu sur nous peut s’effondrer
Et la Terre peut bien s’écrouler
Peu m’importe si tu m’aimes
Je me fous du monde entier
Tant qu’l’amour innondera mes matins
Tant qu’mon corps frémira sous tes mains
Peu m’importe les problèmes
Mon amour, puisque tu m’aimes
J’irais jusqu’au bout du monde
Je me ferais teindre en blonde
Si tu me le demandais
J’irais décrocher la Lune
J’irais voler la fortune
Si tu me le demandais
Je renierais ma patrie
Je renierais mes amis
Si tu me le demandais
On peut bien rire de moi
Je ferais n’importe quoi
Si tu me le demandais
Si un jour, la vie t’arrache à moi
Si tu meurs, que tu sois loin de moi
Peu m’importe si tu m’aimes
Car moi je mourrais aussi
Nous aurons pour nous l’éternité
Dans le bleu de toute l’immensité
Dans le ciel, plus de problème
Mon amour, crois-tu qu’on s’aime?
Dieu réunit ceux qui s’aiment
Édith Piaf
Hymni rakkaudelle
Sinitaivas vaikka katoaa
Vaikka jäähän peittynyt on maa
Mua rakastat, se riittää
Kaiken muun voin unhoittaa
Päivin öin kun tuntea mä saan
kätes hellän mutta voimakkaan
Huolen ohdakkeet se niittää
Ruusut rakkauden vain kukkaan saa
Välitä en maailmasta
Luopua voi mammonasta
Jos vain sinä haluat
Sulle vaikka tähden hankin
Kestän osan kovimmankin
Jos vain sinä haluat
Kauas kotimaasta lähden
Elän vaikka nälkää nähden
Jos vain sinä haluat
Kun et sinä luotain lennä
Kaiken muun mä annan mennä
Jos vain sitä haluat
Vaikka päivän yhden ainoan
tietäisin mä eessä olevan
Kun mua rakastat, se riittää
Aika silloin seisahtaa
Ikuisuus ei ole pimeää
Sinisilmäis loiste siihen jää
Kun se yhteen meidät liittää
Aikain taakse meidät rakkaus vie
P. L. Saarinen