Musiikkikurssit

KURSSIEN HISTORIAA

Kuhmon musiikkileiri syntyi osana Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtumaa vuonna 1970. Leirin tarkoituksena oli alusta pitäen antaa korkeatasoista kansainvälistä kamarimusiikkiopetusta niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin nuorille.

Ensimmäisenä vuonna leirillä oli 23 oppilasta. Vuodesta 1975 lähtien leirin koko on vaihdellut 100–250 välillä vuosittain. Suurin tähänastisin leiri oli vuonna 1996, jolloin leirillä oli 262 oppilasta.

Oppilaskonsertteja on pidetty vuodesta 1972 alkaen, ja niitä on kutsuttu vuosien varrella monella nimellä, mm. matineoiksi, Iltapäivän sonaateiksi, Pieniksi iltapäiväsoitoiksi ja Päivän inspiraatioiksi. Omat Iltamat leiriläiset saivat vuonna 1992 ja niitä järjestettiin usean vuoden ajan. Lisäksi leiriläiset ovat vuosittain esiintyneet mm. Amati-kahvilassa, perukkakonserteissa ja kirjastossa.

Ensimmäiset mestarikurssien nimellä olevat kurssit järjestettiin vuonna 1987. Tällöin pianisteilla opettajana Grant Johannesen ja viulusteilla Peter Csaba.

Seitsemänkymmentäluvulta asti leiriin kuului oleellisena leiriorkesteri, joka koottiin edistyneimmistä leiriläisistä. Se perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973, jolloin orkesteria ohjasi Jarmo Vainio. Häntä seurasivat johtajina mm. Erkki Rautio, Ilari Lehtinen, Eli Goren ja Akeo Watanabe. Leiriorkesterin kokoaminen lopetettiin vuonna 1986, jolloin koottiin Kuhmon Virtuoosit -orkesteri. Virtuoosit koottiin aina uusista soittajista vuoteen 1992, jolloin kokoonpano vakinaistettiin. Nyt orkesteri toimii itsenäisenä yksikkönä irrallaan Kuhmon juhlien organisaatiosta, mutta kantaa edelleen kunniakkaasti Kuhmon nimeä. 1990-luvulla on kerran koottu leiriorkesteri kapellimestari Orhan Sallielin johdolla.

Leirin ohjelmaan kuului myös vuonna 1984 opetus kahdelle kamariorkesterille: Helsingin kamarijousille sekä Länsi-Helsingin musiikkiopiston kamariorkesterille. Kuhmon puhallinorkesterille järjestettiin erikoiskurssi vuonna 1979.

Leirille osallistuneista yhtyeistä valittiin vuosina 1980–1983 Vuoden yhtye, joiden joukkoon kuuluvat mm. vuonna 1980 kvartetti, jossa soittivat Juha-Pekka Vikman, Riitta Liukkonen, Tommi Aalto ja Janne Aalto, vuonna 1982 Brio-yhtye sekä vuonna 1983 Rajamäki-kvartetti (Maarit, Päivyt ja Katriina Rajamäki sekä Kaarina Lampinen).

Kuhmon musiikkileiriltä ovat monet tämän hetken Kuhmon Kamarimusiikin taiteilijoista saaneet tukea uralleen. Leirin oppilaslistoilta löytyvät mm. pianistit Juhani Lagerspetz, Raija Kerppo ja Paavali Jumppanen, sellistit Anssi Karttunen ja Martti Rousi sekä viulisti Erkki Palola.

Lasten musiikkileikkikoulut kuuluivat leirin yhteyteen jo alkuvuosista. Vuonna 1973 järjestettiin lähinnä kuhmolaisille lapsille tarkoitettu kolmen päivän kurssi, jolla Olli Pekkarinen opetti säveltapailua unkarilaisen metodin mukaan. Raija Lampilan johdolla muskaritoimintaa vedettiin vuodesta 1977 vuoteen 1981. Vuonna 1982 Ritva ja Jorma Ollaranta ottivat muskaritoiminnan hoitaakseen. Varsinaisten lasten musiikkileikkikoulujen ja alle kouluikäisten soitinryhmien ohella Ollarannat sisällyttivät opetukseensa myös musiikin varhaiskasvatuksen kursseja, kehitysvammaisten musiikkiterapiaryhmiä sekä leikki- ja laulutuokioita koko perheelle. Ollarannat tekivät upeaa työtä kuhmolaisten ja muualta tulleiden lasten parissa aina vuoteen 1998 asti. Heidän jälkeensä vuonna 1999 toimintaa jatkoivat Ritvan oppilaat Fiona Tharmaratnam ja Juhana Lindström. Vuodesta 2000 asti on pidetty taukoa kesämuskaritoiminnan järjestämisessä.

Kuhmon musiikkileiri otti huomioon alkuvuosista lähtien kuhmolaisten nuorten musiikkikasvatukselliset tarpeet. Koska 70-luvun alkupuolella ei Kainuussa vielä ollut omaa musiikkioppilaitosta, tarjosi Kuhmon musiikkileiri ensimmäisen opintien monille nuorille kuhmolaisille. Kainuun musiikkiopiston perustamisen myötä leiri tarjosi lisätukea kuhmolaisille, ja kun Kuhmo vuonna 1993 sai Kuhmo-talon perustamisen yhteydessä oman musiikkikoulun, nykyisin musiikkiopiston, festivaalin ja leirin pitkäjänteinen työ edesauttoi sen saamista. Tällä hetkellä Kuhmon omassa musiikkiopistossa Kuhmossa ja sen sivutoimipisteessä Sotkamossa opiskelee yli 200 nuorta noin 20 opettajan johdolla. Kesän festivaalin musiikkileikkikoulutoiminta on saanut myös jatkajansa: musiikkiopiston muskaria käy noin 150 lasta.

Kuhmon musiikkileirin nimi muutettiin Kuhmon musiikkikursseiksi vuonna 1998, jolloin leiri jakautui nykyiseen kolmeen opetusmuotoonsa: musiikkileiriin, jolla annetaan solistista opetusta ja opetusta jo valmiille kamariyhtyeille, mestarikursseihin sekä työpajaopetukseen. Työpajassa jo pitkälle edenneet ja ammattiin tähtäävät opiskelijat harjoittelevat ja valmistavat ohjelmistoa festivaalin konsertteihin festivaalitaiteilijoiden ohjauksessa.

Kuhmon musiikkikurssilaisia on huomioitu erilaisin stipendein. Monien vuosien ajan pelkästään Kuhmon Musiikkiyhdistys ry jakoi tunnustuksia lahjakkaille kuhmolaisille nuorille. Vuonna 2002 annettiin ensimmäinen Kees Wibenga -stipendi parhaalle oppilaskonsertissa esiintyneelle kokoonpanolle, ja vuonna 2003 mukaan ovat tulleet Metsähallituksen stipendi lahjakkaalle kurssille osallistujalle sekä ACE Study Tours:in stipendi kahdelle kurssille osallistuvalle venäläiselle nuorelle. Tällä hetkellä stipendejä antaa Oleg Kaganin muistorahasto.

Leirin taiteellisesta suunnitellusta vastasi vuosina 1970–77 ja 1980–97 festivaalin taiteellinen johtaja Seppo Kimanen. Vuosina 1978–79 Yoshiko Arai hoiti sekä festivaalin että leirin taiteellisen johtajan tehtäviä Seppo Kimasen ollessa Helsingin juhlaviikkojen johtajana. Vuonna 1998 musiikkikursseja päätettiin vahvistaa omalla ympärivuotisella taiteellisella johtajalla ja tähän tehtävään kiinnitettiin Yoshiko Arai. Yoshiko Arain sapattivapaan aikana vuonna 2000 leirin taiteellisesta suunnittelusta vastasi festivaalin ohjaksiakin käsissä pitänyt viulutaiteilija, kapellimestari Peter Csaba. Syksyllä 2001 kurssien taiteellinen johto siirtyi Junio Kimaselle.