On tämä ihmeellistä! Tuossa soi 300 vuotta sitten Cremonassa valmistettu viulu ja lumoaa edelleen sävykkäällä äänellään. Ja siinä vieressä hymisee täyteläisellä äänellään vielä vanhempi Milanossa tehty sello. Verrataanpa nykyajan hienoimpiin saavutuksiin: miten hyvin mahtaa toimia kallein ja paras nykyajan tietokone 300 vuoden kuluttua? Todennäköisesti jo kymmenen vuoden päästä se on vanhentunut.

Kasmir Uusitupa, Leena Jaakkola, Riina Pirilä ja Klaus Mäkelä esittelivät aamulla soittimiaan Salakamarissa ja ihastuttivat yleisöä, joka kerrankin pääsi katsomaan ja kuulemaan näitä ihmeellisiä käsityötaidon mestarinäytteitä lähietäisyydeltä. Tällaisiin soittimiin on tietysti aniharvalla varaa, mutta onneksi meillä on säätiöitä, jotka lainaavat soittimia. Nämä soittimet ovat OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta. Kokoelman todellinen helmi on Stradivarius lisänimeltään Iiriläinen.

Iiriläisen tarina on melkoinen. Suomalainen Harry Wahl oli hankkinut sen kokoelmaansa, joka oli vähällä jäädä Viipurissa talvisodan jalkoihin. Viulisti Onni Suhonen pelasti viime hetkellä osan kokoelmasta, joukossa juuri tämä erinomainen Stradivari. Sittemmin Wahlin jälkeläiset myivät viulun Yhdysvalloissa, ja kun vuonna 1986 Yoshiko Arai kuuli sen tulleen myyntiin, Taidesäätiö onnistui ostamaan sen takaisin Suomeen.

Kaikille arvoviuluille ei käy näin hyvin. Joitain jäljelläolevista yli kuudestasadasta Antonio Stradivarin viuluista on varastettu ja kateissa. Viimeksi korealaisen viulistin yli miljoonan arvoinen Stradivarius varastettiin rautatieasemalla Lontoossa 2010, mutta se onneksi löydettiin muutaman vuoden päästä. Varkaat eivät ilmeisesti olleet alan huippuasiantuntijoita, sillä he olivat yrittäneet kaupata viulua sadalla punnalla.

Uuteen soittimeen tottuminen vie hyvinkin vuoden, mutta joskus on pakko tottua nopeammin. Niin kävi Sergei Maloville viime sunnuntaina. Kesken Beethovenin septeton esityksen Malovin viulusta katkesi kieli. Yleisössä ollut Leena Jaakkola toi saman tien oman viulunsa ja Malov jatkoi sujuvasti soittamista. Viulun kieltä ei kukaan sentään liene vaihtanut kesken esitystä, mutta muun musiikin puolella tällainenkin temppu on nähty. Youtubessa on nähtävissä konserttitaltiointi, jossa blueskitaristi B.B. Kingin kitarasta katkeaa kieli, avustaja tuo varakielen, King jatkaa laulamista ja vaihtaa samalla kielen kaikessa rauhassa eikä esitys katkea hetkeksikään.

Muuallakin siis sattuu outouksia kuin Kuhmossa. Yksi kuuluisa sattumus tapahtui pianisti Maria Joao Piresille orkesterin kanssa. Esitettävänä oli Mozartin pianokonsertto ja kaikki oli hyvin, kunnes orkesteri alkoi soittaa ja Pires tajusi kauhukseen, että orkesteri soittaa eri konserttoa kuin hänen oli tarkoitus esittää. Pianisti sanoi asiasta kapellimestarille, joka kuitenkin jatkoi ja käski Piresin soittaa, olihan hän joskus esittänyt tätäkin konserttoa. Pires keskittyi tiukasti, ja kun pianon osuus alkoi, kuultiin täydellisen loistavaa soittoa ulkomuistista. Tämäkin muuten Youtubessa, löytyy vaikkapa hakusanoilla Pires ja wrong concerto.

Juhani Koivisto, lehdistöpäällikkö