Viulua soittamalla voi saada yleisön innostumaan, mutta vielä enemmän sen saa innostumaan rikkomalla viulun. Harvoin huudetaan suosiota niin äänekkäästi kuin Thomas Floriolle, joka Peter Maxwell Daviesin lauluissa hullulle kuninkaalle nappaa Karolina Weltrowskan viulun, iskee sen polviaan vasten pirstaleiksi ja pilkkoo jäljelle jääneet osat tulitikun kokoisiksi paloiksi. Huolestuneille kerrottakoon, että Weltrowskan ei tarvinnut luovuttaa omaa viuluaan. Se vaihdettiin viime tingassa varta vasten hajotettavaksi hankittuun soittimeen.
Esityksen vaikuttavuus ei tietenkään johtunut vain tästä teokseen kuuluvasta tempusta, vaan siitä, että Florio eli kuninkaan mielenvikaisuuden kaikki vaiheet aivan uskomattoman syvästi eläytyen. Viulun rikkoutuminekin on mitä suurimmassa määrin mielen hajoamisen kuva.
Onhan tämä teos joitain kertoja Kuhmossa esitetty, mutta ei koskaan näin raivoisalla energialla. Thomas Floriolla on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat mielen vivahteiden esittämiseen. Hän on nimittäin paitsi taitava laulaja, myös terapeutti. Siitä hän kertoi kuulijoille sunnuntain Musiikin ytimessä -tilaisuudessa, ja kiehtovaa puhetta olisi voinut kuunnella vaikka miten pitkään. Taiteessa ja mielen syvyyksien tutkimisessa on paljon yhteistä, ja Florio pystyy varmasti hyödyntämään kumpaakin osaamistaan sekä laulamisessa että terapoinnissa.
Thomas Florio ei suinkaan ole ainoa muusikko, joka on opiskellut taiteen ohella muutakin. Esimerkkiä näytti jo Jari Sinkkonen, joka esiintyi Kuhmon ensimmäisillä festivaaleilla huilistina, mutta loi sittemmin suuren uran lastenpsykiatrina. Lyömäsoittaja Tuija-Maija Nurminen on tuttu näky estradilla, mutta kohta hänet nähdään myös asianajotoimistossa ja oikeussalissa. Nurminen opiskelee oikeustiedettä. Florion tavoin hän on käyttänyt hyväksi pandemian tuoman pysähtymisen. Viulisti Siljamari Heikinheimo on myös oopperaohjaaja, tuttu kitaristi aloittaa juuri lääketieteen opinnot, monet laulajat tekevät myös kaupallisia opintoja ja opiskelevat tuottamista. Tämä on suorastaan trendi. Ei tarvitse ihmetellä miksi. Tulevaisuus on muuttunut niin epävarmaksi.
Menevätkö tuhansien tuntien musiikkiopinnot sitten hukkaan? Eivät todellakaan, sillä soittamaan opiskelun tekniikan voi siirtää suoraan muihin opintoihin. Uusi teoshan opetellaan niin, että sitä hinkataan hitaasti monilla eri tavoilla, vaikeisiin kohtiin keskittyen, ja töitä tehdään niin kauan, että se sujuu. Samalla menetelmällä pystyy tekemään selvää myös oikeustieteen ja lääketieteen kirjoista.
Ennen kaikkea muusikko on joutunut oppimaan täydellisen keskittymisen ja läsnäolon taidon sekä kontaktin ottamisen yleisöön. Muusikkona toiminut lääkäri, terapeutti tai juristi saa varmasti asiakkaansa tuntemaan, että syntyy kiinteä henkinen yhteys. Jos olisin hankkiutumassa terapiaan, Thomas Florio olisi varteenotettava vaihtoehto.
Juhani Koivisto, lehdistöpäällikkö