Photo: Maarit Kytöharju
Kamus-kvartetti
Jukka Untamala, viulu
Terhi Paldanius, viulu
Jussi Tuhkanen, alttoviulu
Petja Kainulainen, sello
Paikkansa Suomen musiikkielämän huipulla vakiinnuttanut, vuonna 2002 Sibelius-Akatemiassa perustettu jousikvartetti Kamus matkaa kohden kansainvälisiä konserttilavoja. Vahvalla ja persoonallisella soitollaan hurmaavan kvartetin viime vuosi sisälsi kiertueita ja konserttimatkoja Meksikoon, Englantiin, Ruotsiin, ja Hollantiin, joukossa mm. menestyksekäs debyytti Amsterdamin Concertgebouw’ssa. Kaudesta 2021 alkaen Kamus muuntautuu tarvittaessa myös perkussioyhtyeeksi ja tanssiensembleksi.
Kamuksen uusin levy ilmestyi vuonna 2017, sisältäen mm. Esa-Pekka Salosen jousikvarteton ”Homunculus” maailman ensilevytyksen. Tällä levyllä kvartetti voitti EMMA-palkinnon vuoden parhaasta klassisen musiikin levystä 2018. Kvartetin edellinen levy, Sibeliuksen, Kaipaisen ja Tiensuun kvartetoista koostuva arvostelumenestys ”Different Voices” voitti Yleisradion vuoden levy palkinnon vuonna 2016.
Aktiivisena toimijana suomalaisessa musiikkielämässä vaikuttava Kamus on mm. perustanut syksyllä 2014 Helsinkiin korkeatasoisen, hienon vastaanoton saaneen konserttisarjan TeemaHelsingin, minkä taiteellisena johtajana Kamus toimii ja minkä tarkoituksena on etsiä ja avata uusia konserttitiloja kamarimusiikille. Seuraavana vuonna sai alkunsa kvartetin projekti ”KUULKAA! -kvartetti soi kaikkialla”, missä Kamus haluaa esitellä jousikvartetin mahdollisuuksia lisätä helposti klassisen musiikin konserttien tarjontaa paikkakunnilla, missä niitä järjestetään harvemmin. Kamuksen vuoden 2020 suurhanke oli Beethoven Effect, jonka puitteissa Kamus esitti kaikki Beethovenin jousikvartetot Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä.
Kamus kävi laajat opintonsa kvartettina Sibelius-Akatemiassa, Euroopan kamarimusiikkiakatemiassa (ECMA) ja Britten-Pears ohjelmassa Englannin Aldeburghissa. Korkeatasoisen koulutus ja useat ainutlaatuiset taitelijat auttoivat kvartettia löytämään oman äänensä. Merkittäviä tapahtumia oli opiskelu musiikin retoriikkaan ja klassismin ajan esityskäytäntöihin keskittyvässä ECMA:ssa, missä musiikin kielen ja rakenteiden läpivalaisu avasi, ja edelleen avaa, uusia näköaloja. George Enescun oppilaana 1900-luvun alkupuolella ollut Hugh Maguire Aldeburgista puolestaan johdatteli kvartettia vanhaan Eurooppalaiseen soittotraditioon ja jätti syvällä muusikkoudellaan ja suurella sydämellään pysyvän, kuultavissa olevan jäljen kvartetin musisointiin.
Taiteilijan omat kotisivutEsitykset
9.7.
Sampo Kasurinen (1990):
Trapped Butterfly, kamariooppera (2023, Rauma Festivon, Kuhmon Kamarimusiikin ja Meidän Festivaalin tilausteos, kantaesitys)
10.7.
Outi Tarkiainen (1985):
Trois poèmes jousikvartetille (2013)
11.7.
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Jousikvartetto nro 1 F-duuri op. 18/1 (1798–1800)
12.7.
Josquin Desprez (1450—1521):
Nymphes des bois (1497?, sovitus nokkahuilulle ja jousikvartetille)
12.7.
Esa-Pekka Salonen (1958):
Homunculus jousikvartetille (2007)
12.7.
Kalevi Aho (1949):
Klarinettikvintetto (1998)
13.7.
Johannes van Bree (1801—1857):
Allegro d-molli neljälle jousikvartetille (1845?)
Terhi Paldanius
11.7.
Reinhold Glière (1875—1956):
Jousioktetto D-duuri op. 5 (1902)
14.7.
Bedřich Smetana (1824—1884):
Jousikvartetto nro 1 e-molli "Elämästäni" (1876)
Jukka Untamala
11.7.
Reinhold Glière (1875—1956):
Jousioktetto D-duuri op. 5 (1902)
14.7.
Jan Dismas Zelenka (1679—1745):
Hipocondrie (Luulosairaus seitsemälle konsertoivalle soittimelle) á 7 Concertanti A-duuri ZWV 187 (1723)
14.7.
Frank Zappa (1940—1993):
Why does it hurt when I pee? (Miksi sattuu, kun pissaan?) (1978)
Jussi Tuhkanen
11.7.
Reinhold Glière (1875—1956):
Jousioktetto D-duuri op. 5 (1902)
Petja Kainulainen
11.7.
Reinhold Glière (1875—1956):
Jousioktetto D-duuri op. 5 (1902)
13.7.
Grażyna Bacewicz (1909—1969):
Kvartetto neljälle sellolle (1964)