1980-LUKU
KUHMON KAMARIMUSIIKKI 1980-LUVULLA
Vakiintumisen ja kansainväliseen tietoisuuteen nousemisen aika. Loistavat kamarimuusikot jo kaikkialta maailmasta Kuhmossa. Milloin Neuvostoliiton parhaat muusikot, milloin ranskalaiset, milloin taas intialaiset, kiinalaiset, japanilaiset perinteisen musiikin taitajat. Yleisöä tasaisesti lisää vuosi vuodelta. Materiaaliset edellytykset vahvemmiksi. Organisaatio vakiintui: Taiteellinen johtaja ja toiminnanjohtaja päätoimisina omissa toimistoissa Helsingissä ja Kuhmossa. Kuhmo-talon rakentamisen suunnittelu alkuun kaupungin hankkeena 1987.
1980
Aasialainen musiikki valtasi alaa. Ammattikoululla oli korealaissoitinten näyttely ja korealainen Hwang Byung-Ki toi Kuhmon lavalle kayagum-soittimen. Baryton oli myös uusi tuttavuus Kuhmossa. Sen toi Esterhazy Baryton Trio. Vuoden säveltäjiä olivat Pehr Henrik Nordgren ja Joseph Haydn. Ensimmäisen kerran juhlilla vieraili myös kokonainen kamariorkesteri, Suk-kamariorkesteri Tshekkoslovakiasta. Oppilasyhtyeistä valittiin vuoden yhtye Aboa Nova.
Samanaikaiset olympialaiset ja kovat helteet jarruttivat yleisömäärien kasvua. Yleisöä oli suurin piirtein saman verran kuin edellisvuonna. Juhlien kokonais-budjetti nousi 469 000 markkaan, josta avustuksina tuli 248 500 markkaa.
Seppo Kimanen palasi kahden vuoden tauon jälkeen Kamarimusiikin ohjaimiin.
Yleisradio nauhoitti lähes kaikki Kuhmon konsertit. Paikalla oli lisäksi yhdysvaltalainen radioryhmä, länsisaksalainen televisioryhmä ja kymmenkunta ulkomaista lehtimiestä.
1981
Konserttikausi venyi 15-päiväiseksi. Konsertteja oli oppilaskonsertit mukaan lukien yli 50. Musiikkileirejä oli kaksi ja taiteilijakuntaa 58 henkeä. Uutta olivat aamupäivän kirkkokonsertit, joissa soitettiin kaikki Mozartin kvintetot. Uusi oli myöskin keskimmäisen viikonlopun lauantaihin sijoitettu ”Kamarimusiikin huuma” sekä ”Jazz kamarimusiikissa ja kamarimusiikki jazzissa”.
Vuoden säveltäjänimi oli Aaron Copland. Vuonna 1958 syntyneen Magnus Lindbergin teos …de Tartuffe, je crois kantaesitettiin modernille kamarimusiikille omistetussa illassa. Uutta musiikkia kuultiin myös iltamissa, joiden liput myytiin loppuun jo maaliskuussa.
Kesän yllätysvieras oli puolalaispianisti Krystyan Zimerman. Tuttuja Kuhmon-kävijöitä olivat mm. Gérard Caussé, Gidon Kremer, Eli Goren, William Pleeth ja Dmitri Sitkovetski.
Ensimmäisen kerran todettiin ääneen, että takana ovat ne ajat, jolloin Kuhmon Kamarimusiikissa soitettiin parilla harjoituksella ja puoliksi lomaillen. Juhlilla oli mukana joukko kansainvälisiä huippusoittajia, alituisesti nauhoittava mikrofoni ja joukko nimekkäitä musiikkikriitikoita maailman eri kolkilta. Lehtimiehiä Kuhmo keräsi kaikkiaan 70, kesän konserttinauhoitteista tehtiin ensimmäinen stereolevy ja Pekka Lehtinen kuvausryhmineen tallensi Kuhmon henkeä lyhytelokuvaksi.
Yleisöä kävi 17 500 henkeä. Juhlien kokonaisbudjetti oli 670 000 markkaa, josta julkiset avustukset kattoivat 310 000 markkaa.
Sekä taiteilijoille että henkilökunnalle varsin raskaaksi muodostuneen, yhteensä kolmiviikkoisen leiri- ja konserttikauden päätteeksi Seppo Kimanen huokasi: ”Olemme taas tehneet aikamoisen ihmeen.”
1982
Kamarimusiikin 13. kesä oli neuvostoliittolaisen invaasion vuosi. Keskeinen säveltäjänimi oli Dmitri Shostakovitsh. Kaksiviikkoisen juhlan aikana kuultiin 15 Shostakovitshin keskeistä kamarimusiikkiteosta. Tämän musiikin pääasiallisimpia tulkkeja olivat Oleg Kagan, Natalia Gutman, Eliso Virsaladze, Grigori Zhislin, Frida Bauer, Juri Bashmet ja Michail Muntjan – kaikki nimekkäitä neuvostotaiteilijoita.
Vuoden toinen säveltäjänimi oli Erik Bergman. Hänen musiikilleen omistetussa illassa kuultiin Kuhmon Kamarimusiikin tilaama jousikvartetto kantaesityksenä. Sen esitti Jean Sibelius -kvartetti.
Konsertteja oli kaikkiaan 60, taiteilijoita peräti 145 – lukua nostivat kaksi kamariorkesteria: London Musicale ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Oppilasleirejä oli yksi ja opetettavia kaikkiaan satakunta. Näin edellisen kesän uuvuttavaa tahtia pelännyt taiteilijajoukko pääsi huomattavasti vähemmällä. Konserttien yleistaso oli korkeampi kuin koskaan aikaisemmin – yhtään ns. riman alitusta ei ollut, kuten Seppo Kimanen sanoi. Ja huippuja kuultiin paljon.
Juhlien kokonaisbudjetti nousi 800 000 markkaan. Yleisöä kävi piirun verran yli 20 000 henkeä ja lehtimiehiä ja tv-väkeä likimain sata henkeä. Avajaisissa vieraili Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sekä ministerit Kalevi Kivistö, Marjatta Väänänen, Kaarina Suonio ja Matti Ahde.
1983
Ranskalaiset tulivat. Gérard Caussé ja Pascal Devoyon vanhoina niminä, uusina Jean-Jacques Kantorow, Jacques Rouvier ja Philippe Muller. Sen lisäksi tulivat englantilaiset voimallisemmin kuin koskaan, tietenkin Eli Goren (jo kahdeksannen kerran), Chilingirian-kvartetti, Endellion-kvartetti, Lesley Schatzberger, Alan George ja Shuna Wilson. Myös japanilaiset tulivat. Seitsenhenkinen Pro Musica Nipponia -ryhmä vanhoine japanilaisine soittimineen tuli toisen vuoden säveltäjän Minoru Mikin mukana. Toinen vuoden säveltäjä oli suomalainen Einar Englund.
Oleg Kaganin ja Natalia Gutmanin soitto ei jättänyt ketään kylmäksi, sama päti Gruusia-kvartettiin. Kaikki neuvostoliittolaistaiteilijat kunnostautuivat myös saunassa.
Saunasta ja saunomisesta puheen ollen: vuoden 1983 kesän yleisö muistaa parhaiten kaikkien aikojen kosteimpana. Lämpimän ja trooppisen kostean sään vuoksi konserttisalien ilma muuttui väentungoksessa lähes sietämättömäksi ja taiteilijat pelkäsivät instrumenttiensa lakan sulavan kosteudessa ja kuumuudessa. Siitä huolimatta yllettiin ennätyslukemiin. Kesän yhteensä 58 konsertissa kävi kaikkiaan 23 800 henkeä.
Keskitetysti kuultiin Beethovenin 17 jousikvartetosta peräti 13. Vuoden sensaatio oli itävaltalainen Hagen-kvartetti, jonka jäsenten keski-ikä oli alle 20 vuotta. Siitä huolimatta (tai ehkä sen vuoksi) kuhmolaiset arvostivat yhtyettä suuresti. Arvonantoa lisäsi se, että yhtyeen primas Lucas Hagen valittiin vuoden ”kamarijalkapalloilijaksi”, koska hän teki opettajien ja oppilaiden tasapeliin 1-1 päättyneessä ottelussa opettajien maalin.
Laulettu kamarimusiikki sai lisää jalansijaa. Vuosien kävijäennätys rikottiin, kun Jorma Hynnisen ja Tauno Äikään kirkkokonsertti täytti Kuhmon kirkon (1 300 henkeä). Lisäksi Kuhmossa lauloivat Bolshoi-tähti Makvala Kasrashvili, Irma Urrila, Ritva Auvinen ja Maynie Sirén.
Budjetti oli 957 000 markkaa, josta valtio rahoitti 280 000 markkaa, Kuhmon kunta 130 000 markkaa ja erilaiset säätiöt 50 000 markkaa. Leirillä oli oppilaita 120 ja sen kokonaisbudjetti oli 215 000 markkaa.
1984
Vietettiin säkenöivää 15-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa olivat mm. juhlatanssiaiset sekä runsaasti muuta yllättävää ja hyvää: argentiinalaisia tangoja, musiikkia sadoille lyömäsoittimille, Peking-oopperaa, kaksiäänistä, yksikurkkuista mongolialaista laulua, vietnamilaista kansanmusiikkia. Siis yhtä painokkaasti kuin juhlavuosi ohjelmistossa näkyi Aasia ja itä.
Tutumpaa tarjontaa olivat Schubertin ja Dvorakin kvartetot, joita soitettiin aamupäivisin kirkossa, tuntemattomampaa taas Aarre Merikannon kamarimusiikkituotannon esittely.
Kuhmon Kamarimusiikin tilaamina kantaesitettiin kaksi jousikvartettoa, Aulis Sallisen viides, jonka esitti amerikkalainen Kronos-kvartetti, sekä Jouni Kaipaisen kolmas, jonka esittivät Nachum Erlich, Sakari Oramo, Matti Hirvikangas ja Raimo Sariola.
Monet ukkoset, rankkasateet ja trooppinen kosteus koettelivat paitsi jousisoittimia myös taiteilijoita ja yleisöä. Ala-asteen salissa oli todella hikistä – silti konserteissa kävi ennätysmäärä yleisöä, 28 000 henkeä. Konsertteja järjestettiin kaikkiaan 61. Yhä selvemmin kävi ilmi oikean konserttisalin tarve Kuhmoon. Haaveena olisi 850–950 hengen konserttisali uuden kirjastotalon yhteyteen Pajakkakosken rannalle.
15. juhlavuosi keräsi Kuhmoon myös valtavan joukon taiteilijoita, Tukholman uuden kamariorkesterin Paavo Berglundin johdolla, Peking-oopperan 28-henkisen ryhmän, viisimiehisen Nexus-ryhmän Kanadasta, Lindsay-kvartetin ja sellisti Steven Isserlisin Englannista, Takacs-kvartetin Unkarista, Ciurlionis-kvartetin Neuvostoliitosta, josta tulivat myös Oleg Kagan, Natalia Gutman, Eliso Virsaladze ja Vasili Lobanov. Ranskasta tuli jälleen Pascal Devoyon puolisonsa, viulisti Yukari Taten kanssa, Hollannista Vladimir Mendelssohn, Yhdysvalloista Edward Auer. Uusia kasvojakin saapui Kuhmoon. Soitollaan hurmasi monitaitoinen Radu Chisu, joka – paitsi soitti oboeta – hallitsi laulun ja pianonsoiton jalon taidon ja toimi kapellimestarina.
Juhlavuosi päättyi komeasti. Kirkossa pidetyn päättäjäiskonsertin viimeisenä teoksena kuultiin Vivaldin konsertto neljälle viululle ja kamariorkesterille. Juhlan nimekkäästä taiteilijakaartista kootun orkesterin edessä soittivat solistitehtävissä 10–12-vuotiaat leiriläiset, jotka eivät olleet vielä syntyneetkään, kun Seppo Kimanen kirjoitti juhlaideansa kirjeenä Kuhmoon.
15. kesän kokonaisbudjetti oli 1,4 miljoonaa markkaa. Valtio tuki sitä 390 000 markalla ja Kuhmon kunta 140 000 markalla. 146 oppilaan leirin budjetti oli 260 000 markkaa – sitä tuki valtio 48 000 markalla, kunta 14 000 markalla ja lääni 25 000 markalla.
Tiedotusväkeä kävi Kuhmossa kesällä 1984 peräti 150, kaukaisimmat New Yorkista ja San Franciscosta.
1985
Kuhmon Kamarimusiikin 16. kesä ylitti kaikki odotukset. Kirkon remontista huolimatta konserttiyleisön määrä nousi lähes samaan kuin edellisenä vuonna eli 28 000:een. Kuitenkin kunnollisen konserttisalin puute tunnettiin vakavana ja jäätiin odottamaan rakennussuunnitelman toteutumista.
Myös musiikkijuhlien taiteellinen taso oli ylivertainen. Taiteilijoita oli 87, joista tietenkin vanhat ystävät Oleg Kagan, Natalia Gutman ja Vasili Lobanov vahvistivat paikkansa yleisön sydämissä. Samoin vanhat ystävät Vladimir Mendelssohn, Jean-Jacques Kantorow, Philippe Muller, Krystyan Zimerman, Peter Csaba, Radu Chisu ja Vladimir Mikulka ihastuttivat tulkinnoillaan. Uusia tuttavuuksia olivat Patrick Gallois ja Christian Ivaldi Ranskasta, Robert Cohen ja Jane Manning Englannista sekä Oleg Kryssa, Valeri Popov ja Anatoli Vedernikov Neuvostoliitosta.
Sibelius-viulukilpailun suosikkipoika, kiinalainen Hu Kun menestyi juuri ennen Kuhmoon tuloaan Queen Elizabeth -kilpailussa ja ehti tänne vain yhteen konserttiin. Sen sijaan Jugoslaviassa asuvaa moskovalaista ihmeviulistia Pavel Vernikovia kuulimme useampaan kertaan. Nuorena ihmeenä pidetään myös 18-vuotiasta altistia Tabea Zimmermannia, joka esiintyi mm. nuoren sellistimme Martti Rousin kanssa. Kymmenen leirivuoden jälkeen Martti oli tänä kesänä ensi kertaa kutsuttuna taiteilijana Kuhmossa.
Kaksiviikkoisten kamarimusiikkijuhlien musiikillinen anti oli monipuolinen ja nuorekas. Aamupäiväkonserteissa kuultiin Domenico Scarlattin sonaatteja japanilaisen cembalistin Eiji Hashimoton esittämänä ja iltapäivällä kahta vaille kaikki Arnold Schönbergin kamarimusiikkiteokset. Musiikin vaikeudesta huolimatta yleisö jaksoi kiinnostua Schönbergistä ja saapui kuuntelemaan vuosisatamme musiikin esitaistelijan sävellyksiä. Mestarin omien sävellysten lisäksi kuultiin uskomattomassa Arnold Schönberg -kabareessa Straussin valsseja Schönbergin sovituksina luultavasti maailman musiikillisesti korkeimmin koulutettujen yhtyeitten esittäminä. Kokemuksen innoittamana yleisökin pyörähteli lopuksi keinuvan valssin tahdissa.
Iltakonserteissa oli pääpaino pianokvartetoissa, joita kuultiin runsaasti ja yllättävissä kokoonpanoissa. Tämä paikan päällä koottujen yhtyeitten työskentely onkin taiteilijoitten yksimielisen kiitoksen kohde. Suurin osa Kuhmon taiteilijoista soittaa esiintyessään yksin, joten yhteissoitto ja keskustelu muiden taiteilijoiden kanssa saa muusikoilta jatkuvaa ylistystä. Vuorovaikutuksen synnyttämän yhteissoiton tuloksista sai yleisö nauttia ja osasi antaa siitä taiteilijoille kiitoksen ”niin kuin vain yleisö Kuhmossa osaa”, kuten muusikot asian ilmaisivat.
Eksoottisimmat vieraat tulivat Intiasta. Avajaisillassa kuultiin kaikkien ihastukseksi harvinaista intialaista Dhrupad-musiikkia esittäjinään kuuluisat Dagar-veljekset, joiden perheessä on ylläpidetty tätä perinteistä laulutapaa jo 19 sukupolven ajan.
60 konsertin sarja päättyi maailmankuulun Tokio-kvartetin esiintymiseen mittaamattoman arvokkailla, koristemaalatuilla Stradivarius-soittimilla, jotka yksityisen rahoituksen tuella saatiin maahamme konserttikäyttöön. Näin toteutui täällä musiikkipiirien kauan hellimä unelma – jousikvartetin esiintyminen kokonaan Stradivarius-soittimilla.
Taloudellisesti vuosi oli tyydyttävä juhlien talousarvion noustessa 1,7 miljoonaan markkaan. Säätkin suosivat kamarimusiikkijuhlien taiteilijoita ja yleisöä viilenemällä sen verran, ettei täpötäydessä salissakaan ollut kuin ajoittain lievästi tukalaa.
1986
Kesällä 1986 kamarimusiikkijuhlilla elettiin tavallista kuumemmissa tunnelmissa. Konserttisalit täyttyivät useimpina iltoina ääriään myöten ja hiostava kuumuus sekä olematon ilmanvaihto koettelivat sekä taiteilijoita että yleisöä. Aikaisemmat kuulijaennätykset lyötiin jälleen kävijämäärän noustessa yli 30 000:n.
Kaksiviikkoinen juhlakausi alkoi maailman valioihin kuuluvan kamariorkesterin, Moskovan Virtuoosien konsertilla Kuhmon kirkossa, joka restauroinnin jälkeen oli taas kamarimusiikkijuhlien käytössä. Tämän jälkeen oli Kuhmon kirkko aamupäivisin Haydn-konserttien salina. Haydnin runsaasta tuotannosta kuultiin 21 kvartettoa Komitas-, Panocha-, Kokkola- ja Lindsay-kvartettien tulkintoina.
Tshekkiläinen musiikki oli iltapäiväkonserttien teemana. Säveltäjäniminä olivat mm. Leós Janácek, Bohuslav Martinu, Bedrich Smetana, Antonin Dvorák, An-ton Reicha ja Joseph Suk tulkitsijoinaan sekä vakituisia että Kuhmossa koottuja yhtyeitä.
Iltakonserteissa kuultiin kamarimusiikkikirjallisuuden keskeisiä teoksia ja kantaesityksenä kuultiin tilausteoksena Pehr Henrik Nordgrenin viides jousikvartetto Kokkola-kvartetin esittämänä. Myöhäisillan konserteissa soi Frédéric Chopinin romanttinen soolopianotuotanto Grigori Sokolovin ja kymmenkunnan muun pianistin tulkitsemana.
Juhlilla esiintyi myös juhlien ikioma Kuhmo-kvintetti, jossa soittivat vanhat Kuhmon kävijät Oleg Kagan, Pavel Vernikov, Vladimir Mendelssohn ja Natalia Gutman sekä Seppo Kimanen, joiden soittama Schubertin C-duuri -jousikvintetto tarjosi kuulijoilleen unohtumattoman elämyksen.
Myös aasialainen taide oli voimakkaasti esillä Kuhmossa. Yllätysvieraiksi saatiin kaksi eksoottista huippuryhmää, Jiuta-mai-tanssiryhmä Japanista ja Zhejiang-yhtye Kiinasta.
Juhlat huipentuivat upouuden kamariorkesterin ensiesiintymiseen. Kyseessä oli Peter Csaban nuorista ja lahjakkaista suomalaisista muusikoista valitsema ja valmentama orkesteri Kuhmon Virtuoosit, jonka Mozart-konsertti Kuhmon kirkossa päätti Kuhmon 17. kamarimusiikkijuhlat.
Kahden viikon aikana kuultiin kamarimusiikkia yhteensä 63 konsertissa 18 maasta tulleen 140 taiteilijan esittämänä.
Ensimmäistä kertaa toimi juhlia valmistelemassa oma toimisto Kuhmossa vetäjänään vakituinen toiminnanjohtaja. Järjestelmä, jossa Tuulikki Karjalainen on toiminnanjohtaja ja Seppo Kimanen – kuten hän itse asian ilmaisee – ”vain taiteellinen johtaja”, toimi hyvin. Valtionavun pienuus tuotti kuitenkin pettymyksen ja jätti omalle rahoitukselle kohtuuttoman suuren osuuden syrjäseudun juhlassa, joka musiikkiantinsa runsaudessa hakee vertaistaan ja jota siihen nähden pyöritetään uskomattoman pienellä budjetilla, 2,6 miljoonalla markalla.
1987
Kuhmon Kamarimusiikin 18. kesän ensimmäinen viikko elettiin hiostavissa ja toinen sateisissa tunnelmissa. Iltakonsertit Kontion koululla olivat usein viimeistä sijaa myöten täynnä ja tunnelma oli tiivis. Vanha musiikki kirkossa aamupäivisin ja ranskalainen kamarimusiikki Ammattikurssikeskuksessa iltapäivisin kokosivat nekin kiitettävästi yleisöä. Lopullinen kävijämäärä oli 31 000, mitä voidaan pitää erinomaisena siihen nähden, että ohjelmassa ei tarjottu mitään sensaatioita, vaan teokset olivat usein yleisölle vaativia, ja toisen viikon viileä sää ilmeisesti vähensi viime hetken tulijoiden määrää.
Juhlien taiteellinen yleistaso oli korkeampi kuin koskaan. Kaksiviikkoinen juhla alkoi kapellimestari Rätö Tschuppin johtaman Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesterin konsertilla Kuhmon kirkossa ja eläinaiheisella koko perheen konsertilla, jossa kertojana oli Lasse Pöysti. Iltakonserttien säveltäjänimenä oli Robert Schumann ja juhlien aikana esitettiin koko hänen instrumentaalinen kamarimusiikkituotantonsa. Kantaesityksenä kuultiin kaksi kamarimusiikkijuhlien tilaamaa teosta, Sofia Gubaidulinan jousikvartetto ja Jouni Kaipaisen pianotrio.
Juhlan 130 taiteilijasta puolet oli suomalaisia ja loput edustivat 14 eri kansallisuutta. Konsertteja oli 58 ja niistä lähetettiin radio-ohjelmaa ainakin viiteen maahan. Ranskalaista kamarimusiikkia oli Kuhmossa esittämässä joukko ranskalaisia taiteilijoita, joista mainittakoon vanhat Kuhmon kävijät Patrick Gallois, Christian Ivaldi ja Michel Lethiec sekä uusista tuttavuuksista harpisti Marielle Nordmann ja viulisti Pierre-Henri Xuereb. Muita vanhoja ystäviä olivat mm. Radu Chisu, Hu Kun, Peter Csaba, Vladimir Mendelssohn, Pavel Vernikov ja Konstantin Bogino. Neuvostoliittolaisia taiteilijoita oli juhlilla myös runsas joukko, mm. Dmitri Alexejev, Juri Bashmet, Mihail Muntjan, Valeri Popov ja Alexandr Rudin. Suomalaisista mainittakoon Kuhmon Virtuoosien lisäksi Trio Hakkila-Koskinen-Karttunen, Kokkola-kvartetti ja Jean Sibelius-kvartetti sekä Marjatta Airas, Anna-Maija Korsimaa, Esko Laine sekä Elina ja Olli Mustonen. USA:sta olivat Kuhmon juhlille saapuneet Aspen-puhallinkvintetti ja Grant Johannesen. Lisäksi juhlilla esiintyivät Ciurlionis-kvartetti Liettuasta, englantilainen Chilingirian-kvartetti ja sveitsiläinen Erato-kvartetti.
Kamarimusiikkijuhlien kokonaisbudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa.
Vuoden 1987 aikana nousi esille mahdollisuus rakentaa Kuhmon kulttuuritalo Kontion koulun vieressä olevalle tontille. Kulttuuritalon luonnos on tilattu ja sen rakennuttaisi rakennusosakeyhtiö, jossa osakkaina olisivat mm. Kuhmon kaupunki ja Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistys ry. Kulttuuritalon rakentaminen voidaan aloittaa heti kun Kuhmon kaupunki ja valtiovalta ovat selvittäneet hankkeen rahoitusmahdollisuudet.
1988
Kuhmon 19. kamarimusiikkijuhla oli monipuolisempi kuin koskaan. Kahden viikon aikana kuultiin 60 konserttia ja esiintymässä oli yhteensä 200 taiteilijaa. Heti ensimmäisenä sunnuntaina esiteltiin toinen pääteemoista eli italialainen musiikki nuorekkain voimin juhlien oman orkesterin Virtuosi di Kuhmon, kapellimestari Peter Csaban, kahden kajaanilaisen nuorisokuoron ja kansainvälisten solistien esittämänä.
Juhlien toinen pääteema, venäläinen musiikki, toi Kuhmoon melkoisen joukon neuvostoliittolaisia taiteilijoita. Vanhemman musiikin ohella kuultiin neljä kantaesitystä, joista kolme oli juhlien tilausteoksia. Sofia Gubaidulinan, Alfred Schnittken, Rodion Stsedrinin ja Vasili Lobanovin kamarimusiikkiuutuudet ensiesitettiin Kuhmossa. Juhlien aikana Kuhmossa vieraili kuusi nykysäveltäjää Neuvostoliitosta tapaamassa seminaarissa suomalaisia kollegojaan.
Aamupäiväkonserteissa kuultiin toinen sivuteemoista, Mozartin kaikki jousikvartetot, esittäjinä Bulgaria-kvartetti, Endellion-kvartetti, Gnesin-kvartetti, Uusi Helsinki -kvartetti sekä Kuhmon taiteilijoista paikan päällä kootut yhtyeet.
Kulttuuripoliittisesti hyvin merkittävä sivuteema oli kaikkien Sibeliuksen viululle ja pianolle kirjoitettujen teosten esittäminen. Yoshiko Arai ja Eero Heinonen soittivat neljässä osassa kaikki 33 duoa ja saavuttivat sekä yleisön että toisten taiteilijoiden suuren suosion.
Juhlien konserttiohjelmat oli koottu ikään kuin peilitekniikalla. Nykymusiikkiteos esitettiin samassa konsertissa harmoniseen nuottijärjestelmään perustuvan teoksen kanssa. Tätä peilitekniikkaa soveltaen oli italialaiseen nykymusiikkiin lisätty tanssi visuaalisena elementtinä. Uutta ilmettä kamarimusiikkijuhlien ohjelmistoon toi myös laulun runsas mukanaolo.
Entiseen tapaan esiintyjissä oli sekä vanhoja tuttuja että mielenkiintoisia uusia nimiä. Oleg Kagan, Natalia Gutman, Pavel Vernikov, Konstantin Bogino, Mi-Kyung Lee, Philippe Muller, Grigori Zishlin, Esko Laine ja Anna-Maija Korsimaa ovat jo monta kertaa esiintyneet Kuhmossa. Uusia tuttavuuksia taas edustivat Maria Tipo, Heidrun Holtman, Leslie Howard, Ilja Grubert, Kolja Blacher, Annick Roussin, Adriano Chamorro, Florian Kitt, Anatole Liebermann sekä nuoret suomalaiset Tommi Aalto ja Maija Lehtonen.
Juhlien päätteeksi soivat molemmat pääteemat, venäläinen ja italialainen musiikki, kamariorkesteri Moskovan Solistien tulkitessa Vivaldia ja Schnittkeä Juri Bashmetin johdolla.
Kamarimusiikkijuhlien kokonaisbudjetti oli 3,0 miljoonaa markkaa.
1989
”Kuhmon Kamarimusiikkijuhlien 20. juhlakesä onnistui yli odotusten”, totesi taiteellinen johtaja Seppo Kimanen viimeisen konsertin, 24 tunnin maratonin sävelten vaiettua. Yhteensä 39 500 kuulijaa (keväällä pidetyt Iltamat mukaan lukien 41 000 kuulijaa) täytti salit ilta illan jälkeen ääriään myöten, mikä osoitti juhlavuoden poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen ohjelmiston saaneen uskolliselta yleisöltään ansaitsemansa vastakaiun. Juhlaohjelma lepäsi entiseen tapaan kolmen sunnuntain suurkonsertin varassa; avajaiskonsertissa kuultiin Haydn-ohjelma, toisen sunnuntain suuryritys oli J. S. Bachin ”Die Kunst der Fugen” esitys 50 soittajan orkesterisovituksena Radu Chisun johdolla. Kolmantena sunnuntaina juhlat päättyivät 24 tunnin maratonkonserttiin, joka esitteli 240 vuotta kamarimusiikkia. Näiden pilareiden väliin mahtui ennenkuulumattoman rikas kudos musiikkia eri aikakausilta ja eri tyylisuunnilta.
Juhlavuoden säveltäjä oli Ludwig van Beethoven, jonka kaikki jousikvartetot ja pianotriot sekä muuta kamarimusiikkia kuultiin juhlien aikana. Kvartetot esitti Lindsay-kvartetti, useita kertoja aikaisemminkin yleisöä Kuhmossa ihastuttanut yhtye.
Juhlien varsinaiset pääteemat olivat suomalainen ja japanilainen musiikki; kantaesityksensä saivat kuuden suomalaisen ja kahden japanilaisen säveltäjän teokset. Näiden lisäksi juhlilla kuultiin runsaasti sekä vanhaa että uutta teemojen mukaista kamarimusiikkia.
Juhlien teemasta johtuen esiintyjien joukossa oli runsaasti japanilaisia taiteilijoita. Kapellimestari Akeo Watanabe, marimbataiteilija Keiko Abe, Okinawa Moon Beach Festival -kvartetti, vanhaa keisarillista gagaku-musiikkia esittävä Kirik-yhtye ja buddhalaisten seremonialaulujen mestari Tendai Shomyo -yhtye sekä perinteistä japanilaista tanssia esittänyt Jiuta-mai -ryhmä olivat tuomassa sekä uutta että vanhaa musiikkikulttuuria Japanista Kuhmoon.
Muiden esiintyjien joukossa oli sekä vanhoja tuttuja että uusia ystäviä, yhteensä 170 taiteilijaa 16 eri maasta.
Radu Chisun oboetaidetta ja sydäntälämmittävää huumoria seuratessamme emme tienneet, että juhlakesä jäisi lopullisesti hänen viimeisekseen Kuhmossa. Kaipaamme häntä kaikki.
Televisio oli varsin näyttävästi mukana juhlakesän tunnelmissa. Kotimainen salapoliisi Backman seikkaili kamarimusiikin soidessa ja Belgian televisio teki näyttävän dokumentin, joka teki Kuhmoa tunnetuksi TV 5 -satelliittikanavilla. Lehdistöä oli paikalla 130 henkilöä.
Kuhmon Kamarimusiikkijuhlien perusfilosofian mukaan aika ei ole rahaa vaan musiikkia. Mutta silti rahaa tarvitaan musiikinkin tekemiseen. Valtionapu nousi edellisestä vuodesta ja liput tekivät hyvin kauppansa, joten kamarimusiikkijuhlien 4,2 miljoonan markan kokonaisbudjetti, johon myös sisältyy musiikkileiri, voitiin toteuttaa.
Kulttuuritalohankekin edistyy; kaavoitustoimenpiteitä ja perustamissuunnitelma on tehty, rakennuttajayhtiö perusteilla sekä suunnittelumääräraha valtion budjetissa, joten valoisilta kuin Kuhmon kesäyöt näyttivät kesällä 1989 Kuhmon Kamarimusiikin tulevat vuosikymmenet.