Historia

2010-LUKU

2010

Kuhmon Kamarimusiikki 2010 oli todennäköisesti kaikkien aikojen kuumin. Vaikka Suomen vallannut helleaalto ei Kainuuseen aivan pahimmalla voimallaan iskenyt, tunnelma oli varsin lämmin kaikissa konserttipaikoissa.

Juhla alkoi poikkeuksellisissa merkeissä, sillä sunnuntaina 11.7. ensimmäisenä teoksena kuullussa Benjamin Brittenin oopperassa Pieni nokipoika esittäjinä olivat solistien lisäksi sekä kuhmolaiset lapset että yleisö. Hienosti onnistunut esitys käynnisti festivaalin, jolla musiikki soi lähes tauotta. Kahdessa viikossa kuultiin 67 konserttia.

Päivän perinteinen rakenne oli nyt uudistunut, sillä joka päivä ei aloitettukaan tuttuun tapaan tunnin mittaisella kirkkokonsertilla. Nyt aamukonsertteja oli myös Kuhmo-talossa ja osa niistä oli pitkiä väliajallisia konsertteja. Myös iltakonsertit venyivät nyt tavallista myöhempään, ja etenkin viikonlopun konserteissa päästiin hyvän matkaa seuraavan vuorokauden puolelle.

Viikkolipun ostaneilla ja kaikkiin konserttiin halunneilla piti kiirettä. Jokainen tilaisuus oli niin kiinnostava ja keskeinen juhlan teemojen kannalta, että konsertteja ei haluttu jättää väliin. Ensi vuonna tahti onkin jälleen harvempi.

Ensimmäisen viikon säveltäjävieraana oli Kaija Saariaho, ja konsertit olivat rakentuneet paljolti hänen teostensa tarjoaman tematiikan ympärille. Saariaho myös kertoi teoksistaan ja hänestä tuli yleisön suuri suosikki. Sitä osoittaa sekin, että kaikissa ensimmäisen viikon loppuunmyydyissä konserteissa oli hänen musiikkiaan. Lisäksi ensimmäisen viikon menestykseksi muodostui Astor Piazzollan tango-ooppera Maria de Buenos Aires, jonka huumaavat rytmit nostivat tunnelman kattoon.

Kuhmossa oli oopperaesitysten vuoksi tavanomaista enemmän laulajia, mikä antoi uutta ilmettä. Laulujen ja oopperoiden esityksissä siirryttiin nyt uuteen entistä ekologisempaan ja hiljaisempaan käytäntöön, sillä monisteiden sijasta laulujen sanat heijastettiin seinälle.

Ensimmäisen viikon muusikot olivat suurelta osin tuttuja taiteilijoita. Ensimmäistä kertaa Kuhmossa oli kuitenkin gamban mestari Jordi Savall. Hänen soittonsa vei yleisön puoleksitoista tunniksi menneiden vuosisatojen tunnelmiin. Konsertin jälkeen Savall tapasi yleisöä ja kertoi musiikistaan.

Kuhmossa on aina ollut soitinerikoisuuksia, niin tänäkin vuonna. Gamban lisäksi ensimmäisellä viikolla kuultiin toista harvinaisempaa instrumenttia, kun David Geringas soitti sellon lisäksi barytonia, hienostunutta jousisoitinta, jolle Haydn on säveltänyt runsaasti. Toisella viikolla kuultiin vieläkin harvinaisempaa herkkua, kun peräti kuusi ondes martenot’ta soitti Messiaenin musiikkia.

Toisen viikon aloitti vaikuttavasti Viktor Ullmannin keskitysleirillä säveltämä ooppera Atlantiksen keisari. Harvoin kuultu teos osoittautui paitsi soivaksi muistomerkiksi ihmiskunnan hulluuden ajasta myös erinomaiseksi musiikiksi.

Yksi kesän keskeisiä teemoja oli rautaesirippu. Konserteissa kuultiin musiikkia rajan molemmilta puolilta, ja toisella viikolla saatiin vieraaksi yksi kuuluisimpia musiikillaan rajoja rikkoneista säveltäjistä, puolalainen Krzysztof Penderecki. Hän esitteli konsertissa kolme teosta eri tyylikausiltaan ja kertoi niiden taustoista.

Tähtivieraana Kuhmon toisella viikolla oli Gidon Kremer Kremerata Baltica –orkestereineen. Kuhmon yleisö sai nauttia orkesterin täydellisyyteen hiotusta soinnista ja kuuli Gidon Kremeriä myös muissa kokoonpanoissa.

Yksi toisen viikon erikoisimpia tilanteita koettiin Pekka Kuusiston ja Iiro Rantalan konsertissa, sillä ylimääräisen numeron sijasta he lähettivät yleisön laulamaan Nälkämaan laulua järven rannalle.

Kuhmossa kuultiin perinteiseen tapaan sekä paikan päällä koottuja ja harjoitettuja yhtyeitä että vakinaisia kokoonpanoja. Jousikvarteteista kuultiin tietenkin Kuhmon vakiokvartetteja Meta4 ja Enescu, sekä Ardeo-, Michelangelo- ja Quadrina-kvartetteja. Myös kokenut Chilingirian-kvartetti vieraili Kuhmossa pitkästä aikaa.

Uutta musiikkia tarjottiin jälleen runsaasti, ovathan kantaesitykset Kuhmossa perinne siinä missä Forelli-kvintettokin. Matthew Whittallin teos pine tree, dreaming oli osallistunut Kuhmon sävellyskilpailuun ja sai nyt ensimmäisen esityksensä Suomessa. Kilpailusta oli peräisin myös Jouko Tötterströmin trio. Festivaalin viimeinen kantaesitys oli Sebastian Fagerlundin trio Fuel, joka kuultiin päätöspäivänä.

Tilaisuuksia oli nyt vähemmän kuin juhlavuonna 2009, mutta tällä kertaa konsertit olivat edellisvuotta pitempiä, joten soivan musiikin määrä oli hyvinkin samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Loppuunmyytyjä konsertteja oli yhteensä 18.

Kolme oopperaa, maineikkaat säveltäjävieraat ja onnistuneet teemat tekivät festivaalista rikasilmeisen kokonaisuuden. Taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn totesi festivaaliohjelman olevan kuin romaani, jossa jokainen päivä oli uusi luku. Romaanin nimeltä ”Kuhmon Kamarimusiikki 2010” kansien väliin mahtui kokonainen maailma. Kun romaanin viimeinen sivu lauantaina 24.7. kääntyi esiin, oli eläydytty, jännitetty, liikututtu, hämmästelty, hiukan naurettukin, koettu elämyksiä, joita vain Kuhmon ainutkertainen ilmapiiri voi tarjota.

Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin 41. kerran 11.−24.7.2010. Festivaalin liittyi 103 tilaisuutta (v. 2009 106), joista maksullisia oli 67 (edellisenä vuonna 72) ja ilmaistilaisuuksia 36 (34). Konserttikäyntien määrä oli 35.977 (vuonna 2009 38.898). Lippuja myytiin 32.603 kpl (edellisenä vuonna 34.202).

2011

Kesällä 2011 koettiin yksi Kuhmon viime aikojen historian vilkkaimpia festivaaleja. Tilaisuuksia oli peräti 75 ja festivaali levittäytyi nyt laajemmalle alueelle kuin moneen vuoteen, sillä konsertteja oli Kuhmon lisäksi Vuokatissa, Lentiirassa ja itärajan tuntumassa Kuikan kämpällä.

Vilkkautta toi myös suuri kuulijamäärä. Konserttikäyntejä kertyi nyt yli 37.000, toista tuhatta enemmän kuin edellisenä kesänä. Erikoisuutena oli kävijöiden jakautuminen tasaisesti eri konsertteihin. Loppuunmyytyjäkin konsertteja oli, mutta suuri yleisömäärä perustui ennen kaikkea siihen, että kaikki konsertit olivat tasaisen kiinnostavia.

Festivaalin pääteemana olivat muodonmuutokset, mutta jokainen päivä käsitteli sen lisäksi aivan omaa teemaansa. Kamarimusiikkijuhla alkoi sunnuntaina 10.7. pitkällä konsertilla, jonka aiheena olivat planeetat. Kolmesta osasta koostuvan konsertin aikana oltiin sekä Kuhmo-talossa että kirkossa. Illan ensimmäinen teos oli Haydnin sinfonia nro 43 Merkurius ja viimeinen Gustav Mahlerin Maan laulu.

Maanantaina aiheena oli Idän pikajuna ja silloin liikuttiin erityisesti slaavilaisissa ja balkanilaisissa tunnelmissa. Illan päätteeksi Kari Kriikku vei henkeäsalpaavan vauhdikkaassa konsertissaan Idän pikajunan välillä sivuraiteillekin ja hämmästytti yleisöään niin soitolla kuin steppauksellakin.

Tiistaina 12.7. jatkettiin teemalla Sielun kielet, joten päivä oli omistettu kielisoittimille. Keskiyön lähestyessä koettiin hienoja hetkiä Paavali Jumppasen soittaessa Messiaenia. Keskiviikon teemana olivat oppilaat ja opettajat ja silloin kohtasivat konserteissa muiden muassa Shostakovitsh ja Hatshaturjan, Nadia Boulanger ja Maurice Ravel sekä Prokofjev ja Tanejev. Torstaina käsiteltiin intohimoja. Aiheesta on tehty musiikkia vuosisatojen ajan, joten konserttien aikajänne ulottui Monteverdistä Cageen.

Festivaalin pääaiheena olleita metamorfooseja tarkasteltiin ennen kaikkea ensimmäisen viikon perjantaina. Päivän aikana kuultiin miten Faust oli innoittanut säveltäjiä ja miten Beethovenin Kreutzer-sonaatti esiintyi sekä kirjallisuuden että musiikin aiheena. Lauantai 16.7. oli ajan päivä, menneisyydestä matkattiin aina aikojen loppuun Messiaenin kvartetossa. Teemaan sopi hyvin myös Garth Knoxin esittely jousisoitinten historiasta, sillä vajaassa tunnissa Knox kuvasi, miten yksinkertaisesta kaaresta ja jänteestä edettiin eri kehitysvaiheiden kautta vuosituhansien kuluessa nykyaikaiseen viuluun.

Toinen viikko alkoi fantasioilla. Sunnuntain hauskuutuksesta vastasi loistokas Danel-kvartetti esittämällä Hindemithin näkemyksen huonosta kylpyläorkesterista. Maanantaina liikuttiin konserteissa Paganinin ympärillä ja kuultiin niin viuluvelhon aikalaisia kuin myöhempien säveltäjien näkemyksiä hänen teemoistaan. Tiistain 19.7. iltakonsertti oli yksi koko festivaalin kysytyimpiä, huipentuihan se Vivaldin Vuodenaikoihin neljän eri solistin todella vauhdikkaasti tulkitsemina. Yksi päivän kohokohtia oli Luciano Berion hyvin Kuhmo-henkisesti vanhaa ja uutta yhdistävä kansanlaulusarja.

Keskiviikon yleisömagneetti oli Strauss-nimisille säveltäjille omistettu ilta. Päivän teemana olivat kohtaamiset. Torstaita vietettiin musiikin merkkiteosten, värien ja maalausten merkeissä, jolloin tietenkin kuultiin myös Musorgskin Näyttelykuvia. Perjantain leikki-teemaan kuuluivat Leopold Mozartin leikkikalusinfonia ja monenlaiset karnevaalit. Yksi Kuhmon historian erikoisimmista konserttipaikoista otettiin käyttöön perjantaina, kun kamarimusiikki soi Kuikan kämpällä, joka tunnetaan paremmin luontoretkien tukikohtana. Uusi kaunis konserttipaikka houkutteli runsaasti yleisöä.

Festivaali päättyi lauantaina 23.7. kyliin ja kaupunkeihin. Viimeisenä teoksena kuultiin sarja Pähkinänsärkijästä Ellingtonin ja Strayhornin tapaan. Sen esitti Kuhmon Kamarimusiikissa ensimmäistä kertaa vieraillut UMO.

Kuhmossa on lähes joka kesä kuultu jotain poikkeuksellista instrumenttia. Garth Knoxin vanhojen jousisoittimien lisäksi erikoisuutena oli Carlo Torlontanon soittama alppitorvi, jota kuultiin niin konserttisalissa kuin Kuikan kämpälläkin. Poikkeuksellisia esiintyjiä taas nähtiin perjantaina 22.7. kun Nodar Gabunian sadussa lavalla vieraili myös koiria.

Lähes joka kesä Kuhmossa on kuultu myös jokin kantaesitys. Tällä kertaa se oli varsin poikkeuksellinen, sillä Jukka Tiensuu oli säveltänyt Bachin Brandenburgilaiseen konserttoon siitä puuttuvan hitaan osan. Brandi-niminen teos yhdisteli onnistuneesti Bach-viittauksia moderniin tyyliin.

Säätilat vaihtelivat festivaalin aikana normaaliin kuhmolaiseen tapaan. Alun ja lopun helteiden väliin mahtui sateisiakin päiviä, mutta pääasiassa ihmiset pääsivät liikkumaan varsin vaivattomasti eri konserttipaikkojen väillä. Yleisö oli tyytyväinen paitsi esitysten tasoon, myös konserttien hyvin toimivaan ajoitukseen. Aikaa tilaisuuksien välille jäi juuri sopivasti, ja innokkaimmat kuulijat pystyivät osallistumaan kaikkiin tapahtumiin.

Festivaalin tekemiseen osallistui kaikkiaan 148 taiteilijaa. Liitteenä olevassa ohjelmakirja Iltasoitossa ovat tarkat taiteilija-, teema- ja ohjelmaesittelyt.

Festivaalin yhteydessä järjestettiin perinteiset Kuhmon musiikkikurssit. Musiikkikurssit sisälsivät perinteiset musiikkikurssit, joilla sai yksityisopetusta tai yhtyeopetusta jo valmiille tai Kuhmossa perustettaville yhtyeille, sekä mestarikurssit pianossa, viulussa, oboessa ja kamarimusiikissa. Kursseille osallistui 114 oppilasta. Harjoitusten ja opetustuntien lisäksi kurssilaiset esiintyivät maksuttomissa oppilaskonserteissa

Kuhmo-talossa pidetyt kesän omat taidenäyttelyt toivat esille Esa Riipan grafiikkaa ja Vesa Varrelan lasiteoksia. Kuhmon Osuuspankin ja OP-Pohjola-ryhmän yhteisessä näyttelyssä Kuhmon Osuuspankissa oli puolestaan suomalaisten konstruktivistien maalauksia ja grafiikkaa Pohjola Pankin Taidesäätiön taidekokoelmista. Näyttelyn työt tulivat seuraavilta taiteilijoilta: Sam Vanni, Enrst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström, Göran Augustson ja Juhana Blomstedt.

Konserttien jälkeen kokoontui Elävien runoilijoiden klubi kahdesti. Tilaisuuksissa runojaan lukivat Pauliina Haasjoki, Kaisa Ijäs, Jyrki Kiiskinen, Satu Manninen, Juho Nieminen ja Joni Pyysalo.

Harry Halbreichin musiikkiaiheiset luennot englanniksi jatkuivat Salakamarissa arkipäivisin klo 9.30. Topi Mikkola esitti Rosa Liksomin monologia Mie alan tekemhän syntiä ja muutakin pahetta Terävässä päässä lähes päivittäin.

Hilpeä heinäkuu, korkeatasoisten luonto- ja kulttuuritapahtumien kuukausi, jatkui viidettä kertaa festivaalin aikana. Kuhmon Kamarimusiikin kesän 2011 tarjontana lapsille ja nuorille olivat vapaaliput 10−18-vuotiaille konsertteihin 10.−12.7., taiteilijatapaamiset 12. ja 15.7., lastenkonsertit Kissa kassissa 17.7. ja Satu kuninkaasta, jolla oli vatsa kipeä 21.7. sekä mahdollisuus tutustua ilmaiseksi tulevaisuuden tähtiin 17.−22.7.

Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin 42. kerran 10.−23.7.2011. Festivaalin liittyi 114 tilaisuutta, joista maksullisia oli 75 ja ilmaistilaisuuksia 39. Konserttikäyntien määrä oli 37.132. Lippuja myytiin 32.759 kpl.

2012

Kuhmon Kamarimusiikissa soivat vuonna 2012 kamarimusiikin suosikkien lisäksi suurteokset. Festivaalin aikana kuultiin kaksi sinfoniaa, kaksi oopperaa, Mozartin Requiem ja Haydnin oratorio Luominen. Konsertteja oli 72 ja niiden tähtivieraita olivat muiden muassa Kronos-kvartetti, Eric Ericsonin kamarikuoro ja Soile Isokoski.

Ohjelma oli tällä kertaa niin laaja ja monipuolinen, että taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn ei halunnut nimetä yhtä teemaa. ”Se voisi olla Jumalasta, mielikuvista, kauneudesta, ihmisten rajallisuudesta ja universumin rajattomuudesta”, Mendelssohn sanoi. ”Se voisi olla myös myyteistä, muistoista, luonnosta, viisaudesta tai rohkeudesta”.

Kuhmossa esiintyi 180 huippumuusikkoa Suomesta ja ulkomailta. Tuttuja Kuhmon muusikoita olivat muiden muassa pianistit Paavali Jumppanen, Valeria Resjan, Roope Gröndahl ja Henri Sigfridsson, viulistit Hagai Shaham, Ilja Gringolts ja Elina Vähälä, sellistit David Cohen, Martti Rousi ja Marko Ylönen, huilisti Janne Thomsen ja klarinetisti Michel Lethiec. Yksi kiinnostavista uusista tuttavuuksista oli sukupolvensa kiitetyimpiin muusikoihin kuuluva norjalainen viulisti Vilde Frang.

Kansainväliseen laulajajoukkoon kuuluivat kymmenen muun lisäksi Soile Isokoski, Martin Alvarado, Jaakko Kortekangas ja Mari Palo. Kuhmon yhtyeitä olivat Danel-, Enesco- ja Meta4-kvartetit sekä Storioni-trio. Kuhmossa kuultiin myös useita nuoria muusikoita, jotka oli valittu mukaan koesoittojen perusteella.

Kuhmon Kamarimusiikki alkoi sunnuntaina 15.7. konsertilla, jossa kuultiin eri uskontojen musiikkia. Eric Ericsonin kamarikuoro esitti muiden muassa Bachin Ristinpuu-kantaatin ja Rahmaninovin Vigilian. Ensimmäisen maanantain teemana oli ooppera ja ilta huipentui Carmeniin Peter Brookin ja Marius Constantin tiivistämänä versiona. Carmen kuultiin jo ennen varsinaisen festivaalin alkua 14.7. Iisalmessa.

Ensimmäinen tiistai oli todellista perinteisen kamarimusiikin juhlaa, sillä se oli omistettu säveltäjämestareille Bachista Mendelssohniin ja heidän hienoimmille teoksilleen. Keskiviikon teemana oli ”kaksin” ja silloin paneuduttiin säveltäjien keskinäisiin suhteisiin ja kuultiin Brahmsin ja Joseph Joachimin sekä Robert ja Clara Schumannin yhteistuotantoa.

Torstaina 19.7. oltiin uskonnollisissa aiheissa. Päivän aikana kuultiin myös riittejä ja loitsuja kalevalaista perinnettä myöten. Perjantaina tarkasteltiin kuvia ikuisuudesta. Päivä huipentui Mozartin Requiemiin sen alkuperäisessä täydentämättömässä muodossa. Ensimmäisen viikon päätti vastakohtia käsittelevä lauantai. Silloin toisensa kohtasivat niin Salieri ja Mozart kuin sota ja rauha.

Sunnuntai vietettiin näkyjen maailmassa. Iltakonsertissa tavattiin henkiä ja aaveita ja kuultiin kolmen eri säveltäjän näkemys Erlkönigistä. Lastentapahtumassa kuultiin tällä kertaa juhlille tilattuja musiikkiaiheisia runoja. Maanantaina 23.7. oltiin yötunnelmissa, sillä aiheena olivat serenadit ja yömusiikki. Tiistaina kuultiin niin valsseja kuin sonaattejakin. Ilta päättyi Soile Isokosken odotettuun konserttiin.

Keskiviikkona aloitettiin sadan vuoden takaisissa tunnelmissa ja lopetettiin Piazzollan Maria de Buenos Aires -oopperaan, joka sai kaksi vuotta aiemmin sekä nyt uudelleen Kuhmossa valtavan suosion. Torstai 26.7. oli sanattomien laulujen päivä. Illalla mukaan tulivat sanat, ja kuultiin Haydnin teos Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä.

Perjantaina aiheena olivat legendaariset kokoonpanot menneiltä ajoilta. Vieraana oli myös oman aikamme legenda, moneen kertaan palkittu Kronos-kvartetti. Lähes kaikki Kronoksen esittämät teokset kuultiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Lauantain teemana olivat avaruuden arvoitukset ja lopuksi päästiin Luomiseen. Haydnin oratoriossa oli mukana myös Tapiolan Kamarikuoro.

Festivaalin yhteydessä järjestettiin perinteiset Kuhmon musiikkikurssit. Lähinnä ammattiopiskelijoille tarkoitettujen kurssien opettajina toimivat festivaalin taiteilijat. Kurssien opiskelijat myös esiintyivät omissa konserteissaan sekä yhdessä opettajansa kanssa kolmessa kamarimusiikin työpajassa, vetäjinä Konstantin Bogino, Yuval Gotlibovich ja Anna Gebert. Kursseille osallistui yhteensä 99 oppilasta.

Festivaalin aikana Kuhmo-talossa oli perinteiseen tapaan myös näyttelyitä. Kuhmo-talon aulassa oli akateemikko Outi Heiskasen ja taidegraafikko Janne Laineen yhteisnäyttely ja Juttua-kahvilan ikkunagalleriassa kuvanveistäjä Jaana Bombinin näyttely Taivaankantaja. Kuhmon Osuuspankissa oli esillä I.K. Inhan valokuvia nimellä Harmaan sävyistä nouseva arki.

Kuhmon Kamarimusiikin aikana kuultiin myös runoutta ja musiikkia Elävien runoilijoiden klubin tilaisuuksissa. Tilaisuuksissa runojaan lukivat Jouni Inkala, Sirpa Kyyrönen, Peter Mickwitz, Eetu Salunen, Miia Toivio, Kristiina Wallin, Johanna Venho ja Tuija Välipakka.

Harry Halbreichin musiikkiaiheiset luennot englanniksi jatkuivat Salakamarissa arkipäivisin

klo 9.30. Topi Mikkola esitti Rosa Liksomin monologia Mie hellustin sitä akkaa Terävässä päässä lähes päivittäin.

Hilpeä heinäkuu, korkeatasoisten luonto- ja kulttuuritapahtumien kuukausi, jatkui kuudetta kertaa festivaalin aikana. Festivaalin kesän 2012 tarjontana lapsille ja nuorille olivat lastenkonsertit (2 kpl), tutustuminen tulevaisuuden tähtiin 19.–27.7. (10 ilmaista kurssikonserttia) sekä ilmaisliput konsertteihin. Ensimmäisessä lastenkonsertissa kuultiin musiikin lomassa Elävien runoilijoiden klubin runoilijoilta tilattuja uusia musiikkiaiheisia runoja lapsille ja toisessa musiikkikurssilaisten esittämänä musiikkisatu Papageno.

Kuhmolainen luonto ja kamarimusiikki kohtasivat kesällä kahdessa tilaisuudessa otsikolla Kamarimusiikkia, Kalevalaa ja karhuja. Keskiviikkona 18.7. järjestettiin konsertti Boreal Wildlife Centressä Viiksimossa ja 25.7. Luontokeskus Petolassa. Viiksimossa esiintyivät sellistit Martti Rousi ja Jonathan Roozeman, kitaristi Alberto Mesirca ja kanteleensoittaja, laulaja Karoliina Kantelinen. Kantelisen esityksen otsikkona oli ”Kalat, karhut kankahilla, virret vierailla vesillä”. Lisäksi luontokuvaaja Kari Kemppainen kertoi työstään. Petolassa Lassi Rautiainen esitteli luontokuviaan ja Metsähallituksen stipendin saanut hollantilainen Trio 42 soitti.

Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin 43. kerran 15.−28.7.2012. Festivaalin liittyi 107 tilaisuutta, joista maksullisia oli 72 ja ilmaistilaisuuksia 35. Konserttikäyntien määrä oli 36.846. Lippuja myytiin 33.593 kpl.

2013

Kuhmon Kamarimusiikissa kuultiin kesällä 2013 klassikkojen lisäksi erityisesti 1900-luvun ääniä, ja joukossa oli monta aiemmin Suomessa esittämätöntä teosta. Yleisö saattoi myös kohdata henkilökohtaisesti neljä aikamme maineikkaimpiin kuuluvaa säveltäjää, kun vieraiksi saatiin säveltäjät Kaija Saariaho, Krzysztof Penderecki, Magnus Lindberg ja Sofia Gubaidulina. Perinteisen kamarimusiikin ohella ohjelmassa oli oopperaa.

”Maailman parhaat musiikkipersoonat kohtaavat ja ovat läsnä yli sadankuudenkymmenen huipputaiteilijan esityksissä”, taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn kuvasi ohjelmaa. ”Kunniapaikalla oman aikamme äänten joukossa ovat Jumalan ja kansan ajattomat äänet, jotka ovat kauneudellaan valaisseet koko taidehistorian.”

Kuhmon Kamarimusiikki alkoi sunnuntaina 14.7. Mozart-konsertilla, jonka keskeisenä numerona oli harvoin kuultu keskeneräinen ooppera Zaide. Maanantain konserteissa katsottiin taikapeiliin, tavattiin Kaija Saariaho, nähtiin nainen järvessä ja valokaaria.

Tiistai oli oopperapäivä ja silloin kuultiin kamarimusiikilliset oopperasovitusten lisäksi todellinen harvinaisuus, Dmitri Šostakovitšin keskeneräinen ooppera Suuri salama vuodelta 1933. Illan päätti maratonkonsertti 1900-luvun oopperan vihaajille. Keskiviikkona 17.7. tavattiin festivaalin toinen säveltäjävieras Krzysztof Penderecki. Päivän päätti suuri serenadikonsertti.

Torstaina katsottiin taakse- ja eteenpäin, kuultiin musiikkia Arvo Pärtistä Offenbachiin ja tutustuttiin Orfeukseen. Perjantain 19.7. säveltäjävieraana oli Magnus Lindberg, ja päivän aikana kuultiin varjoja sekä liikuttiin pohjoisesta etelään. Ensimmäisen viikon päättävän lauantain teemana olivat sanat sävelistä. Kirjallisaiheisten sävellysten päivän huipentui konserttiin Kaikki Gidon Kremeristä.

Sunnuntain teemana oli Jumalan ääni ja ohjelmassa oli enkeleitä, rukouksia ja myös Seitsemän kuolemansyntiä Kurt Weillin ja Bertolt Brechtin tapaan. Maanantaina 22.7. teemasäveltäjä oli Arvo Pärt. Iltakonsertissa itä ja länsi kohtasivat. Tiistain teemana oli kansan ääni, ja silloin erilaiset kansanmusiikkivaikutteet antoivat mausteensa kamarimusiikille. Illan päätti suuri tangokonsertti, jossa suomalainen ja argentiinalainen tango kohtasivat.

Keskiviikon vieraana oli Sofia Gubaidulina, jonka musiikki kohtasi konserteissa niin Straussin kuin Schubertin. Illan päätteeksi yleisö saattoi esittää hänelle kysymyksiä. Torstai 25.7. oli Nooan arkin päivä, sillä teemana olivat eläimet Saint-Saënsin Eläinten karnevaalista Prokofjevin Pekkaan ja suteen. Päivän odotettu erikoisuus oli Šostakovitšin musiikki piirrosfilmiin Pieni tyhmä hiiri.

Perjantain 26.7. teemasäveltäjä oli unkarilainen György Kurtág, ja illan päätti suuri unkarilaisen musiikin maraton. Festivaalin päätöspäivä 27.7. alkoi Vivaldin Vuodenajoilla ja kahdella aiemmin Suomessa esittämättömällä Vivaldin konsertolla, jatkui Bachin ja Gubaidulinan kohtaamisella sekä Beethovenilla ja päättyi Mozartiin.

Kamarimusiikkia vietiin jälleen myös laajemmalle alueelle. Lentiiran lisäksi Kuhmon taiteilijat vierailivat Vuokatissa ja Iisalmessa. Iisalmessa kuultiin Mozartin Zaide jo 13.7. ennen varsinaisen festivaalin alkua.

Kuhmon Kamarimusiikissa esiintyi kesällä 2013 yhteensä 169 taiteilijaa. Vladimir Mendelssohn pitää yhtenä vuosisadan merkittävimmistä muusikoista Gidon Kremeriä, sillä hän on nostanut esiin tuntematontakin musiikkia. Kremer ja hänen Kremerata Baltica -orkesterinsa olivatkin Kuhmon odotetuimpia vieraita. Toinen Kuhmon yleisön suursuosikki oli maineikas Eric Ericsonin kamarikuoro.

Muusikoissa oli runsaasti myös muita tuttuja Kuhmon taiteilijoita kuten alttoviulisti Yuval Gotlibovich, sellisti Andreas Brantelid, huilisti Janne Thomsen, oboisti ja kapellimestari Nicholas Daniel, klarinetisti Michel Lethiec, bandoneonin taituri Marcelo Nisinman ja jousikvartetti Meta4. Viulisteja oli juhlilla peräti 25 ja heidän joukossaan olivat muiden muassa Pekka Kuusisto ja kesällä 2013 ensi kertaa Kuhmossa soittanut norjalainen huippuviulisti Vilde Frang.

Festivaalin yhteydessä järjestettiin perinteiset Kuhmon musiikkikurssit. Lähinnä ammattiopiskelijoille tarkoitettujen kurssien opettajina toimivat festivaalin taiteilijat. Kurssien opiskelijat myös esiintyvät myös esiintyivät omissa konserteissaan sekä yhdessä opettajansa kanssa. Kursseille osallistui yhteensä 98 oppilasta.

Festivaalin aikana Kuhmossa oli perinteiseen tapaan myös näyttelyitä. Kuhmo-talon aulassa oli taidegraafikko Juho Karjalaisen näyttely ja Kuhmon Osuuspankissa Kesän valo -näyttely Pohjola Pankin Taidesäätiön kokoelmista. Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa oli esillä sisustusarkkitehti Kaarle Holmbergin tuulen kaatamien puiden rungoista ja osista rakennettu tuolinäyttely.

Kuhmon Kamarimusiikin aikana kuultiin myös runoutta ja musiikkia Elävien runoilijoiden klubin tilaisuuksissa. Tilaisuuksissa runojaan lukivat Tomi Kontio, Joni Lanki, Maria Matinmikko, Harri Nordell, Aulikki Oksanen, Eira Stenberg ja Sinikka Vuola.

Harry Halbreichin musiikkiaiheiset luennot englanniksi jatkuivat Salakamarissa arkipäivisin klo 9.30. Topi Mikkola esitti Rosa Liksomin monologia Reitari Terävässä päässä lähes päivittäin.

Hilpeä heinäkuu, korkeatasoisten luonto- ja kulttuuritapahtumien kuukausi, jatkui kuudetta kertaa festivaalin aikana. Festivaalin kesän 2013 tarjontana lapsille ja nuorille olivat lastenkonsertit (2 kpl), tutustuminen tulevaisuuden tähtiin 19.–26.7. (9 ilmaista kurssikonserttia) sekä ilmaisliput konsertteihin. Ensimmäisessä lastenkonsertissa kuultiin musiikkikurssilaisten esittämä tarina Kissan vuodenajat ja toisessa festivaalin taiteilijoiden esittämänä Camille Saint-Säensin Eläinten karnevaali. OP-Pohjola-ryhmä tarjosi täysihintaisen lipun ostaneen aikuisen mukana tulevalle 10–18-vuotiaalle nuorelle ilmaislipun.

Kuhmolainen luonto ja kamarimusiikki kohtasivat kesällä otsikolla Kamarimusiikkia ja karhuja. Maanantaina 22.7. Wild Brown Bearissa pidetyssä konsertissa kuultiin Schubertin ja Gregoruttin musiikkia, minkä jälkeen yrittäjä Ari Sääski kertoi eläintenkatseluun ja -kuvaukseen erikoistuneesta yrityksestään.

Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin 44. kerran 14.−27.7.2013. Festivaalin liittyi 105 tilaisuutta, joista maksullisia oli 71 ja ilmaistilaisuuksia 34. Konserttikäyntien määrä oli 36.975. Lippuja myytiin 33.852 kpl.

2014

Kuhmon Kamarimusiikissa nautittiin kesällä 2014 seitsemästä kaupungista ja seitsemästä taiteenlajista. Mukana kaupungeista olivat New York, Wien, Lontoo, Moskova, Pietari, Pariisi ja Hollywood . Musiikki oli taiteen lajeista suurin, sillä olihan sitä joka päivä. Musiikin kautta tutustuttiin myös tanssiin, kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, teatteriin, elokuvaan ja gastronomiaan.

Jokaisella päivällä oli oma teemansa. Sunnuntaina 13.7. kuultiin Bachin kadonnut ja myöhemmin rekonstruoitu Markus-passio, jossa oli mukana ensi kertaa Kuhmossa vieraileva maineikas Pietarin kamarikuoro. Maanantai oli omistettu tanssin innoittamalle musiikille barokista Valse tristeen. Illan päätteeksi esiintyi flamencotanssija Bettina Castaño. Tiistaina alkoivat kaupunkimatkat, ensimmäisenä käyntikohteena oli New York. Musiikkia kuultiin niin Dvořakilta kuin Benny Goodmanilta. Keskiviikon 16.7. teemana oli GODota odottaessa. Kirkkomusiikillinen päivä huipentui Faurén Requeimin esitykseen.

Ensimmäisen viikon torstain matkakohteena oli Wien, yksi musiikkiperinteeltään kaikkein rikkaimmista kaupungeista. Päivään kuuluivat ehdottomasti valssit, mutta mukana oli myös uudempaa wieniläistä. Elokuva oli perjantain taiteenlaji ja silloin soivat valkokangassävelet. Erikoisuutena oli mykkäelokuva Tohtori Caligarin kabinetti elävän musiikin säestyksellä. Lauantaina 19.7. oli esittelyvuorossa Lontoon monipuolinen musiikkihistoria, ja silloin kuultiin muun brittimusiikin ohella Purcellin ooppera Dido ja Aeneas.

Toinen viikko alkoi musiikilla tsaareille ja myöhemmillekin hallitsijoille. Venäläisestä musiikista siirryttiin maanantaina teatterin maailmaan. Silloin esillä olivat mm. Beethovenin harvoin esitetty näyttämömusiikki, jonglööri sekä Pekka Kuusiston yhden miehen yhtye. Pariisin musiikkiperinnettä esiteltiin tiistaina 22.7. monipuolisesti aina Couperinista Piazzollaan ja Babar-norsuun.

Keskiviikkona karavaani kulki unkarilaisissa ja romanialaisissa maisemissa. Kuhmossa kuultiin ensimmäisen kerran taiteellista johtajaa myös säveltäjänä, kun Vladimir Mendelssohnin Draculan linna sai kantaesityksensä. Torstaina oli vuorossa maalaustaide ja silloin esitettiin tietenkin Musorgskin Näyttelykuvia mutta myös harvinaisempia kuvataiteen innoittamia teoksia. Perjantai 25.7. oli kirjallisuuden päivä. Ohjelmassa oli mm. kantaesityksenä italialaisen Davide Pitisin teos Kalevalan tekstiin. Illan päätteeksi nautittiin keittokirjojen inspiroimaa maukasta musiikkia.

Taiteenlajeista viimeisenä oli esillä musiikki. Päätöspäivän ohjelma koostui länsimaisen musiikin suurimmista mestariteoksista kuten Mozartin klarinettikvintetto ja Beethovenin Appassionata-sonaatti. Koko festivaalin päätti Tapiolan kamarikuoron, festivaalin taiteilijoiden ja Suomalaisen barokkiorkesterin esittämä mestariteoksista suurin, J.S. Bachin Matteus-passio.

Jo ennen varsinaisen festivaalin alkua kuultiin lauantaina 12.7. Iisalmessa espanjalaisaiheinen konsertti. Kuhmon lisäksi kamarimusiikkia soitettiin Vuokatissa, Lentiirassa ja Vartiuksessa.

Kuhmon Kamarimusiikissa esiintyi kesällä 2014 yhteensä 208 taiteilijaa. Ensikertalaisia mukana olijoita olivat mm. mezzosopraano Romina Basso, pianisti Nino Gvetadze, Pietarin kamarikuoro, Suomalainen barokkiorkesteri, flamencotanssija Bettina Castaño ja jonglööri Jay Gilligan. Tuttuja Kuhmon taiteilijoita olivat viulistit Ilja Gringolts ja Alexandr Sitkovetsky, alttoviulisti Yuval Gotlibovich, huilisti Janne Thomsen, klarinetisti Michel Lethiec, Storioni-trio sekä Danel-, Enesco- ja Meta4-jousikvartetit.

Festivaalin yhteydessä järjestettiin perinteiset Kuhmon musiikkikurssit. Lähinnä ammattiopiskelijoille tarkoitettujen kurssien opettajina toimivat festivaalin taiteilijat. Kurssien opiskelijat myös esiintyvät myös esiintyivät omissa konserteissaan sekä yhdessä opettajansa kanssa. Kursseille osallistui yhteensä 99 oppilasta.

Festivaalin aikana Kuhmossa oli perinteiseen tapaan näyttelyitä. Kuhmo-talon aulassa oli graafikko Tiina Kivisen näyttely Tanssi kesällä ja Kuhmon Osuuspankissa Reidar Särestöniemen töiden näyttely nimellä Merihaukka käy kotikylässään. Kamarimusiikki-keskuksen pihamaalle rakennettiin pysyvä kivinäyttely ja keskuksen galleriassa oli esillä Latitude 64 Leveyspiiri -taiteilijaryhmän näyttely.

Kuhmon Kamarimusiikin aikana kuultiin myös runoutta ja musiikkia Elävien runoilijoiden klubin tilaisuuksissa. Tilaisuuksissa runojaan lukivat Ville Hytönen, Kaj Kalin, Kristiina Lähde, Kirsi Poutanen, Helena Sinervo, Sinikka Tirkkonen ja Marjo Heiskanen.

Harry Halbreichin musiikkiaiheiset luennot englanniksi jatkuivat Salakamarissa arkipäivisin klo 9.30. Topi Mikkola esitti Rosa Liksomin monologia Lapin punaiset hanget Terävässä päässä lähes päivittäin.

Hilpeä heinäkuu, korkeatasoisten luonto- ja kulttuuritapahtumien kuukausi, jatkui seitsemättä kertaa festivaalin aikana. Festivaalin kesän 2014 tarjontana lapsille ja nuorille olivat lastenkonsertti, tutustuminen tulevaisuuden tähtiin 18.–25.7. (10 ilmaista kurssikonserttia) sekä ilmaisliput konsertteihin. Lastenkonsertissa kuultiin Francis Poulencin Babar-norsun tarina.

Kuhmolainen luonto ja kamarimusiikki kohtasivat Wild Brown Bearissa 13.7. pidetyssä konsertissa. Kosertissa kuultiin Mozartin, Rileyn ja Dvořákin musiikkia, minkä jälkeen yrittäjä Ari Sääski kertoi eläintenkatseluun ja -kuvaukseen erikoistuneesta yrityksestään.

Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin 45. kerran 13.−26.7.2014. Festivaalin liittyi 109 tilaisuutta, joista maksullisia oli 75 ja ilmaistilaisuuksia 34). Konserttikäyntien määrä oli 35.491. Lippuja myytiin 32.197 kpl.

2015

Kuhmon Kamarimusiikin aiheena oli tänä vuonna aika, jota käsiteltiin yli 70 konsertissa. Päivien teemat esittelivät vuosisatojen murroksia, vuodenaikoja, ikuista kiertokulkua ja monia muita aikaan liittyviä aiheita. Kuhmon tapaan festivaalin aikana kuultiin sekä perinteisiä kamarimusiikin klassikoita että kiinnostavia löytöjä.

Festivaali alkoi sunnuntaina 12.7. J.S. Bachin motetilla ja päättyi lauantaina 25.7. Astor Piazzollan vuodenaikoihin. Näiden ääripäiden väliin mahtui musiikkia 1600-luvulta nykypäivään. Päivittäin kuultiin viidestä kuuteen konserttia.

Esiintyjinä oli maineikkaita muusikoita ja yhtyeitä Suomesta sekä eri puolilta maailmaa. Tuttujen Kuhmo-kävijöiden lisäksi odotettuja vieraita olivat muun muassa ilmiömäinen bandoneónin soittaja Marcelo Nisinman sekä viime kesänä ensimmäistä kertaa Kuhmossa esiintyneet pianisti Nino Gvetadze ja mezzo-sopraano Romina Basso. Yhtyeistä mukana olivat mm. Talich-kvartetti, Danel-kvartetti ja Storioni-trio.

Kuhmon Kamarimusiikin konserttipaikkoina olivat Kuhmo-talon moderni ja akustisesti erinomainen sali, perinteikäs Kontion koulu, Kuhmon juhlava kirkko, intiimitunnelmainen siunauskappeli sekä Luontokeskus Petola. Lisäksi konsertteja järjestettiin Vuokatissa ja Iisalmessa.

Kuhmon Kamarimusiikin taiteellisella johtajalla Vladimir Mendelssohnilla oli hyvät perusteet ajan käsittelemiselle musiikkijuhlilla. Näin hän tiivisti ajan, maailman ja taiteen kehityksen: Neljätoista miljardia vuotta sitten sata miljoonaa kertaa hiekanjyvää pienemmästä hiukkasesta alkoivat aineellistua tähdet, galaksit, maa, vesi, tuli, Akropolis, Kiinan muuri, Milon Venus, Mozartin Ave Verum Corpus, Mendelssohnin Kesäyön unelma. Aika aloitti kulkunsa.

Tulkoon valkeus oli avajaispäivän 12.7. teemana. Mittavassa avajaiskonsertissa kuultiin musiikkia J.S. Bachin motetista Sebastian Fagerlundin uutuuteen Transient light. Maanantaina jokainen konsertti oli omistettu eri vuosisadoille, kunnes puolenyön lähestyessä päädyttiin ajan tuolle puolen. Tiistain otsikon ”Tähtien sodat” alla ottivat toisistaan mittaa suuret säveltäjät. Keskiviikko 15.7. oli todellista perinteisen kamarimusiikin juhlaa: päivä oli omistettu ikivihreille Bachin Chaconnesta Schubertin pianotrion kautta Schumannin pianokvintettoon.

Torstain luontotunnelmissa tutustuttiin myrskyihin ja puutarhoihin. Perjantaina kirkkokonsertin aamutunnelmista liikuttiin iltayöstä kuultavaan Piazzollan tangoon Zero hour. Lauantain aiheena oli ikuinen kiertokulku, jolloin ajassa liikkuvat teemat säveltäjältä toiselle. Sunnuntaina toden ja tarun maisemissa kuultiin kamarimusiikillisia näkemyksiä oopperoista ja baleteista.

Kuhmon Kamarimusiikin toisen viikon aloitti Sibeliuksen aika. Maanantain kuluessa kuultiin sekä Sibeliuksen että hänen aikalaistensa musiikkia ja saatiin kuva juhlavuottaan viettävän mestarin musiikillisesta ympäristöstä. Tiistaina 21.7. keskityttiin ihmisen elämänkaareen kehtolauluista vanhuudenteoksiin.

Toisen viikon keskiviikon teemana olivat kontrastit. Vastakohtien täyttämänä päivänä kuultiin muun muassa Enkelien ja paholaisten tangoja. Torstai täyttyi tarinoilla otsikkonsa Olipa kerran alle. Taruja oli myös kertomassa Pui Yee Shuin soittama kiinalainen kansansoitin pipa.

Toisen viikon perjantaina elettiin erilaisten mielentilojen maailmassa pelosta nauruun. Festivaalin teema Aika huipentui päätöspäivänä 25.7. vuodenaikoihin, joista nautittiin niin Antonio Vivaldin kuin Astor Piazzollankin säveltäminä.