Photo: Tatu Kantomaa
Anna Laakso
Syksyllä 2023 Lapin kamariorkesterin kosketinsoitinten äänenjohtajan toimeen valittu Anna Laakso tekee hengästyttävällä skaalalla muusikon ja esiintyjän uraa kaihtamatta ennakkoluulotonta toimintaa taiteen eri kentillä. Rovaniemelle kotiutunut pianisti on aina kokenut suureksi intohimokseen kamarimusiikin ja liedin soittamisen, tosin tarttuen samalla intensiteetillä myös solistisiin tehtäviin. Laakso on säännöllinen vieras kotimaisella musiikkifestivaalikentällä. Hän on esiintynyt mm. Kuhmon Kamarimusiikissa, Helsingin juhlaviikoilla, Turun musiikkijuhlilla, Riihimäen Kesäkonserteissa, Rauma Festivossa ja Loviisan Sibeliuspäivillä konsertoiden myös Euroopan maissa ja Kiinassa.
Sujuvasta sukkuloinnista esittävien taiteiden parissa kertovat lukuisat yhteistyöt niin teattereissa kuin tanssitaiteen parissa. Tuorein teatterityö on Tampereen Teatterissa syksyllä 2023 ensi-iltansa saanut Hili Iivanaisen ohjaama Piaf-musiikkinäytelmä, jonka musiikin sovitus ja musiikillinen ohjaus on Anna Laakson käsialaa. Laakso on toiminut Rovaniemen teatterin ja Kemin kaupunginteatterin kapellimestareina vuosina 2013–2021 työnkuvanaan musisoinnin lisäksi sovittaminen, säveltäminen ja roolityöt. Laakso on Nurmeksen Kesämusiikin ja Kesäakatemian vuorotteleva taiteellinen johtaja yhdessä pianisti Tuija Hakkilan ja huilisti Kaisa Kortelaisen kanssa. Laakso on nauttinut valtion ja Suomen Kulttuurirahaston taiteilija-apurahoja vuosina 2013 ja 2016.
Anna Laakso opiskeli Sibelius-Akatemian solistisella osastolla opettajinaan Tuija Hakkila, Heini Kärkkäinen ja Carlos Juris. Tärkeimpiä kamarimusiikillisen intohimon herättäjiä ovat olleet opettajat Paavo Pohjola, Ralf Gothóni, Ilmo Ranta ja Ilan Gronich. Laakso soitti diplomikonserttinsa keväällä 2004 ja valmistui musiikin maisteriksi 2008. Hän soitti ensikonserttinsa vuonna 2011.
Anna Laakso on työskennellyt useiden säveltäjien kanssa kantaesittäen ja levyttäen heidän teoksiaan mm. Tampere Biennalessa ja Musica nova -festivaalilla. Hän on levyttänyt Kaija Saariahon musiikkia Ondinelle viulistien Antti Tikkasen ja Minna Pensolan kanssa. Lapin kamariorkesterin riveissä tehdyt levyt sisältävät mm. Mahleria, Outi Tarkiaista ja Sunleif Rasmussenin kamarimusiikkia. Gramophone-palkintoehdokkaaksikin yltänyt levy Hans Abrahamsenin kulttiteoksesta Schnee voitti Emma palkinnon 2023. Tuoreimpia levytyksiä on Alba Recordsin julkaisema yhdessä sopraano Pia Freundin ja runoilija Chrys Saltin kanssa nauhoitettu säveltäjä Ilari Laakson musiikkia sisältävä levy Jampot.
Anna Laakson elämän sykettä määrittävät työn rinnalla nelilapsinen uusioperhe ja näyttelijäpuoliso, intohimo ruuanlaittoon ja lukemiseen, viha-rakkaussuhde jumpassa käyntiin sekä kaikenmoinen maailman ja elämän ihmettely.
Esitykset
13.7.
Aram Hatšaturjan (1903—1978):
Trio klarinetille, viululle ja pianolle (1932)
13.7.
Alma Mahler (1879—1964):
Ansturm (Vyöry) (1915, sanat: Richard Dehmel)
13.7.
Edvard Grieg (1843—1907):
Erotik op. 43 nro 5 teoksesta Lyyrisiä kappaleita pianolle (1886)
13.7.
Thomas Adès (1971):
Life Story op. 8a (1994, sanat: Tennessee Williams)
14.7.
Johannes Brahms (1833—1897):
Regenlied (Sadelaulu) op. 59 nro 3 (1870–73, sanat: Klaus Groth)
14.7.
Oskar Merikanto (1868—1924):
Onnelliset op. 15 "Jo valkenee kaukainen ranta" (1898 tai aikaisemmin, sanat: Aleksis Kivi)
15.7.
Igor Stravinsky (1882—1971):
Kevätuhri kahdelle pianolle (1912–13)
15.7.
Marguerite Monnot (1903—1961):
Hymne à l'amour (Hymni rakkaudelle) (1949, sanat: Édith Piaf)
16.7.
Robert Schumann (1810—1856):
Im wunderschönen Monat Mai (Suloisessa toukokuussa) op. 48 nro 1 (1840, sanat: Heinrich Heine)
16.7.
Robert Schumann (1810—1856):
Frühlingsnacht (Kevätyö) op. 39 nro 12 (1840, sanat: Joseph von Eichendorff)
16.7.
16.7.
Antonín Dvořák (1841—1904):
Slaavilainen tanssi e-molli op. 72 nro 2 (1886, sov. viululle ja pianolle Fritz Kreisler)
17.7.
Béla Bartók (1881—1945):
Kontrasteja BB 116 viululle, klarinetille ja pianolle (1938)
17.7.
Robert Schumann (1810—1856):
F. A. E.-sonaatti (Frei aber einsam) osa IV viululle ja pianolle (1853)
17.7.
19.7.
Jean Sibelius (1865—1957):
Giv mig ej glans (En etsi valtaa loistoa) op. 1 nro 4 (1909, sanat: Zacharias Topelius) (yhteislaulu)
20.7.
George Gershwin (1898—1937):
Rhapsody in Blue kahdelle pianolle (1924)
21.7.
Jean Sibelius (1865—1957):
Romanssi F-duuri op. 78 nro 2 viululle ja pianolle (1915)
22.7.