Torstai 16.7.

Torstai 16.7.2026

10.00 Salakamari

Musiikin ytimessä - kääntäjäpariskunta Ville Keynäs ja Anu Partanen avaavat illan "Rituaaleja II" konsertin taustoja ja työstöä (suomeksi, vapaa pääsy).

  • Ville Keynäs
  • Anu Partanen

Torstai 16.7.2026

15. 11.00 Kuhmon kirkko — 28/21€

Kevätjuhla

Elgarin Pomp and Circumstance -marssin nro 1 keskijakson ylevä sävelmä (tunnettu myös lauluna ”Land of Hope and Glory”) vakiintui Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa valmistujaiskulkueiden musiikiksi, ja siitä tuli saavutuksen ja siirtymän symboli.

Edward Elgar (1857—1934):

Juhlamarssi Pomp and Circumstance nro 1 D-duuri op. 39 nro 1 (1901, sov. uruille Edwin Lemaire)

Ludwig van Beethoven (1770—1827):

Viulusonaatti nro 5 F-duuri op. 24 "Kevät" (1800–01, sov. jousitriolle Anssi Karttunen)

Robert Schumann (1810—1856):

Im wunderschönen Monat Mai (Suloisessa toukokuussa) op. 48 nro 1 (1840, sanat: Heinrich Heine)

Robert Schumann (1810—1856):

Frühlingsnacht (Kevätyö) op. 39 nro 12 (1840, sanat: Joseph von Eichendorff)

Suomessa ylioppilaiden juhla-asuun kuuluu valkoinen, kultaisella lyyralla somistettu samettinen hattu. Painettuaan valkolakin päähänsä ylioppilaat sekä juhlaväki kajauttavat yhteislauluna vanhan eurooppalaisen akateemisen perinteen mukaisesti latinankielisen hymnin Gaudeamus igitur.

Gaudeamus igitur (yhteislaulu)

KEVÄT (LA PRIMAVERA)

Toi kevät lintuparvet tullessaan.

Kunnaita tervehtii taas laulun valta.

Ja tuulten henkäys yhtyy solinaan,

kun purot pulppuilevat roudan alta.

 

Yht'äkkiä käy jyly taivahalta:

ukkonen väläyttelee vasamoitaan.

Pian pilvet väistyy, eikä silloin malta

vaieta metsän pikkulinnutkaan.

 

Niitulle missä vuohet atrioi

on nukahtanut paimen koirineen.

Sen toinen silmä silti vartioi,

 

kun unissaan mies terhenneitoineen

jo säkkipillin tahtiin karkeloi,

ja taivaan teltta kiirii korkeuteen.

Antonio Vivaldi

(mukaillen suom. Vesa Tapio Valo)

Antonio Vivaldi (1678—1741):

Viulukonsertto E-duuri op. 8 nro 1 "Kevät" (1723)

TÄMÄ KONSERTTI JUHLISTAA KUHMON MUSIIKKIYHDISTYS RY:N 60-VUOTISTA TAIVALTA.

Torstai 16.7.2026

12.30 Tuupalan alakoulu

Oppilaskonsertti (vapaa pääsy)

  • Musiikkikurssin oppilaita

Torstai 16.7.2026

16. 15.00 Tuupalan alakoulu — 28/21€

Jousikvarteton synttärit

Tyylien ja ilmiöiden tarkkoja syntymävuosilukuja on vaikea paikallistaa – kuka esimerkiksi keksi jousikvarteton? Joseph Haydn ilmoitetaan useimmiten lajin isäksi, mutta muitakin ehdokkaita löytyy, jopa ajalta ennen hänen ensimmäistä kvartettoaan (1755–1757). Franz Xaver Richter, Luigi Boccherini ja Alessandro Scarlatti voisivat kaikki vaatia omilla kvartetoillaan (jotka sävellettiin vuosien 1755 ja 1760 välillä) tuota nimikettä itselleen ja pitää pirskeet asian kunniaksi.

Alessandro Scarlatti (1660—1725):

Sonata a quattro nro 1 f-molli (1725 tai aikaisemmin)

Franz Xaver Richter (1709—1789):

Jousikvartetto C-duuri op. 5 nro 1 (n. 1757)

Luigi Boccherini (1743—1805):

Jousikvartetto c-molli op. 2 nro 1 (G. 159) (1761)

Joseph Haydn (1732—1809):

Jousikvartetto B-duuri op. 1 nro 1 "Metsästys" (n. 1760)

Torstai 16.7.2026

17. 18.00 Kuhmo-talo — 33/25€

Rituaaleja II

”Toisin kuin fyysinen kasvu, ihmisen sosiaalinen elinkaari etenee hyppäyksittäin. Nämä ”hypyt” ovat perinteisesti yhteisön sanelemia riittejä, joilla yksilö siirretään statuksesta toiseen. Niiden myötä ihmisestä on ajateltu tulevan ensin ylipäänsä ihminen (kaste), aikuinen (aikuistumisriitti), puoliso (häät), ammattilainen (valmistuminen), vanhempi (lapsen saanti), eläkeläinen (eläkkeelle jääminen) ja lopulta vainaja (hautajaiset). Konsertti koostuu kirjallisuudesta poimituista, siirtymähetkiä kuvaavista tekstikatkelmista sekä niiden lomaan punotuista musiikkikappaleista.”

Ville Keynäs ja Anu Partanen

 

Rituaaleja II on kääntäjäpariskunta Ville Keynäsin ja Anu Partasen kanssa kuratoitu kokonaisuus. Kuultavat runot ja katkelmat ovat kirjoittaneet Eduardo Galeano, Merja Virolainen, Ilpo Tiihonen, Zoé Valdés, Väinö Linna, Hannu Marttila, Eeva Kilpi, Tove Jansson ja Maylis de Kerangal. Tekstejä lausuu näyttelijä Katja Küttner (suomeksi).

Darius Milhaud (1892—1974):

Preludi sarjasta La création du monde (Maailman luominen) op.81b pianokvintetille (1923)

Jacques Ibert (1890—1962):

Pièce huilulle (1936)

Nicola Matteis (1650—1713):

Diverse bizzarie sopra la Vecchia, Sarabanda o pur Ciaccona (1676)

Dave Anderson (1962—):

Poliittisesti varovaisten possujen paraati teoksesta Seitsemän kontrabassoduettoa (1996)

Paquito D'Rivera (1948—):

Laulu Mauralle

Väliaika

Heikki Aaltoila (1905—1992):

Akselin ja Elinan häävalssi (1968)

Antonín Dvořák (1841—1904):

Slaavilainen tanssi e-molli op. 72 nro 2 (1886, sov. viululle ja pianolle Fritz Kreisler)

Olivier Messiaen (1908—1992):

Appel interstellaire teoksesta Des canyons aux étoiles (Kanjoneista tähtiin) (1971–74)

Franz Liszt (1811—1886):

Liebestraum (Lemmenunelma) nro 3 S. 541 (1850, sov. sellolle ja pianolle Gaspar Cassadó)

Joseph Haydn (1732—1809):

Andante jousikvartetosta F-duuri op. 77 nro 2 (1799)

Tekstejä lausuu näyttelijä Katja Küttner

  • Katja Küttner

Torstai 16.7.2026

18. 18.00 Iisalmen Nuokkari — 33/25€ *

Kirkkopuistonkatu 25, 74100 Iisalmi (ajoaika Kuhmosta n. 2½ tuntia)

Felix Mendelssohn (1809—1847):

Pianotrio nro 2 c-molli op. 66 (1845)

Daníel Bjarnason (1979—):

White Flags

Pjotr Tšaikovski (1840—1893):

Pianotrio a-molli op. 50 "Suuren taiteilijan muistolle" (1881–82)

KONSERTTI ON YHTEISTYÖTÄ OP KASKIMAAN JA IISALMEN KULTTUURIPALVELUIDEN KANSSA.

Torstai 16.7.2026

19. 21.00 Kuhmo-talo — 30/23€

Nosferatu

Elokuvan kesto 1½ tuntia ilman väliaikaa

 

”Olen innoissani saadessani (rakkaan ystäväni David Cohenin kanssa) esitellä säveltämäni liveääniraidan Murnaun mestarilliseen elokuvaan ”Nosferatu – kauhun sinfonia” täällä Kuhmossa! ”Nosferatu” on (luvaton) sovitus Bram Stokerin vuonna 1897 julkaistusta romaanista ”Dracula”. 

 

Mykkäelokuvamusiikin säveltämisestä ja esittämisestä on tullut todellinen intohimoni. Se venyttää valtavasti luovuuttani – ei vain säveltämiseni, vaan myös soittamiseni suhteen, pakottaen antautumaan visuaalisen informaation johdateltavaksi reaaliajassa. Emme voi esittää musiikkia täysin mielivaltaisesti (meidän on pysyttävä elokuvan tahdissa!) ja lisäksi valkokankaan suuret eleet ja jopa hahmojen kasvonilmeet vaativat hyvin fyysistä ja elehtivää soittotapaa, joka vastaa kuvien visuaalista ilmaisua. Mielestäni tämä vahvasti läsnäoleva ja immersiivinen katsomisen muoto pakottaa myös yleisön antautumaan tarinankerronnalle kokonaisvaltaisemmin. Toivon, että nautitte tästä elokuvallisesta kokemuksesta!”

Yuval Gotlibovich

Friedrich Wilhelm Murnau (1888—1931):

Elokuva Nosferatu (1922, musiikin säveltäjä Yuval Gotlibovich, tekstitys suomeksi)