Sunnuntai 19.7.
Sunnuntai 19.7.2026
10.00 Kuhmo-talo/Kahvila Juttua
Musiikin ytimessä – säveltäjä Osmo Tapio Räihälä kertoo festivaalin ohjelmasta (suomeksi, vapaa pääsy).
Sunnuntai 19.7.2026
30. 11.00 Kuhmo-talo — 28/21€
Kosketinkalaasi
Élisabeth Jacquet de la Guerre (1665—1729):
Chaconne teoksesta Pièces de clavecin, Livre 2 (1707)
J. C. Bach (1735—1782):
Sonaatti G-duuri op. 15 nro 5 kahdelle kosketinsoittimelle (1778)
Ludwig van Beethoven (1770—1827):
Grosse Fuge B-duuri op. 133 (1825–26, säveltäjän sovitus pianolle nelikätisesti)
VIIKKOLIPPU I LOPPUU/VIIKKOLIPPU II ALKAA. (Konsertit 1, 10, 18, 26, 42, 46, 56 ja 57 eivät sisälly viikkolippuihin.)
Sunnuntai 19.7.2026
31. 15.00 Kuhmo-talo — 28/21€
Joulu
Alessandro Scarlatti (1660—1725):
Joulukantaatti (1695, sanat: Antonio Ottoboni)
Pjotr Tšaikovski (1840—1893):
Joulukuu sarjasta Vuodenajat op. 37b pianolle (1876)
Jouni Kaipainen (1956—2015):
Luminoso op. 79 klarinetille ja pianotriolle (2006)
Arcangelo Corelli (1653—1713):
Concerto Grosso g-molli op. 6 nro 8 "Joulukonsertto" (n. 1690)
Jean Sibelius (1865—1957):
Giv mig ej glans (En etsi valtaa loistoa) op. 1 nro 4 (1909, sanat: Zacharias Topelius) (yhteislaulu)
Sunnuntai 19.7.2026
32. 17.00 Kuhmo-talo — 33/25€
Äitienpäivä
Jean Sibelius (1865—1957):
Flickan kom ifrån sin älsklings möte (Tuli tyttö luota armahansa) op. 37 nro 5 (1900–01, sanat: Johan Ludvig Runeberg)
16-vuotias Anton Webern kirjoitti nämä kaksi kappaletta äidilleen, joka oli sellisti. Hyvin pian tämän jälkeen Antonin sävelkieli muuttui totaalisesti kohti atonaalisuuden ihmemaata.
Anton Webern (1883—1945):
Kaksi kappaletta sellolle ja pianolle (1899)
”Yksi suosikkiteoksistani sooloviululle on Bachin g-molli-viulusonaatin nro 1 Presto. Äitini kuolinpäivän vuosipäivänä sävelsin kuusi uutta kappaletta muodostamaan sarjan. Bachin teosta siteerataan sarjan osassa Rest These Hands, ja se saa nimensä kolmesta runosta, jotka äitini kirjoitti viimeisenä elinvuotenaan.”
Anna Clyne
I rest these hands
World weary
Misunderstood
I rest these hands
Toiled weary
Long before they should
These hands
Palmed to palmed
With wonder
Surrendered
Colleen Clyne
Anna Clyne (1980—):
Rest These Hands viululle (2009)
Äitinsä Anna Maria seuranaan Mozart lähti Salzburgista syyskuussa 1777 kiertämään Euroopan suurkaupunkeja – esittäytymään ja hakemaan töitä. Lopputulos oli surkea. Mannheim, München ja Pariisi eivät tuottaneet muuta kuin (ylettömästä rahankäytöstä johtuneen) matkakassan tyhjenemisen. Kovin isku tapahtui kuitenkin Pariisissa, jossa hänen äitinsä sairastui ja menehtyi heinäkuussa 1778. Yli vuoden kestäneellä matkallaan Wolfgang sävelsi seitsemän sonaattia. E-mollisonaattia kuunnellessa on vaikea välttyä ajatukselta, etteivät äidin sairastuminen ja kuolema kuuluisi teoksen haikeissa sävyissä.
W. A. Mozart (1756—1791):
Sonaatti nro 21 e-molli KV 304 viululle ja pianolle (1778)
Aarre Merikanto (1893—1958):
Keinutan kaikua op. 16 nro 3 (1935, sanat: L. Onerva)
Franz Schubert (1797—1828):
Die Mutter Erde D. 788 (1823, sanat: Friedrich Leopold Graf zu Stolberg)
Johannes Brahms (1833—1897):
Heimweh II (Koti-ikävä) "O wüsst ich doch den Weg zurück" op. 63 nro 8 (1874, sanat: Klaus Groth)
Väliaika
Christiane Brahms oli valloittava persoona, kodinhengetär ja lapsilleen rakas (myös Clara Schumann ja Joseph Joachim ylistivät hänen kokkaustaitojaan!). Pojalleen Johannekselle hän oli tuki ja turva, aina kannustava ja ylpeä lapsestaan. Äidin kuolema vuonna 1865 kosketti Johannesta syvästi, ja se vaikutti hänen Saksalaiseen sielunmessuunsa sekä uuden trion syntyyn. Hidas osa on ehkä selkein omistus äidin muistolle, mutta muuallakin teoksessa on mahdollista löytää viitteitä eräästä kansanlaulusta, jonka äiti opetti lapselleen.
Johannes Brahms (1833—1897):
Trio Es-duuri op. 40 viululle, käyrätorvelle ja pianolle (1865)
Sunnuntai 19.7.2026
33. 20.00 Kuhmon kirkko — 28/21€
Surussa myötäeläen
J. S. Bach (1685—1750):
Koraalipreludi "Herzlich tut mich verlangen" (Oi rakkain Jeesukseni) BWV 727 uruille (1740)
Tomaso Albinoni (1671—1751):
Adagio g-molli huilulle ja uruille (sov. Remo Giazotto 1949)
David Popper (1843—1913):
Requiem (Sielunmessu) fis-molli op. 66 kolmelle sellolle ja jousille (1892)
- Maja Bogdanović
- Marc Vossen
- Trey Lee
- Modulor-kvartetti
- Felix Pascoe
- Zoran Marković
Armas Järnefelt (1869—1958):
Kehtolaulu (1904, transkriptio sellolle ja pianolle)
Virsi 30 Maa on niin kaunis (sanat: Bernhard Severin Ingemann) (yhteislaulu)
